Greenpeacen kiitosvideo Kimberly-Clarkille.

Jokainen meistä on huomannut ravintolan/hotellin/huoltoaseman vessapaperitelineessä nimen Kimberly-Clark. Tämä maailman suurin pehmopaperin tuottaja myy brandejä kuten Kleenex, Viva ja Cottonelle. Tähän asti näitä papereita on tehty Kanadan luonnontilaisten metsien puusta.

Kanadan boreaaliset metsät ovat maailman tärkeimpiä ja suurimpia luonnonmetsäalueita, jotka huolehtivat uskomattoman villin lajiston lisäksi suuresta hiilivarastosta. Siksi Greenpeace aloitti vuosia sitten kampanjan, jonka tarkoitus oli saada valtavia määriä puuta käyttävä Kimberly-Clark lopettamaan aarniometsäpuun käyttö. Kleercut-kampanja oli menestys. Se osoitti, että Kimberly-Clark voisi halutessaan lisätä huomattavasti kierrätyskuidun käyttöä ja lopettaa osuutensa vanhojen metsien tuhoamisessa. Kampanja mobilisoi suuren määrän ihmisiä Pohjois-Amerikassa ja käytti todella luovia keinoja aina seminaaripowerpointtien kaappaamisesta Kleenex-laatikoiden laputtamiseen.

Kauan se kesti, mutta nyt, viiden vuoden intensiivisen kampanjan ja pitkien neuvottelujen jälkeen, Kimberly-Clark ja Greenpeace ovat luoneet yhdessä yhtiölle uuden ympäristöpolitiikan. Sopimus on merkittävä saavutus koko maailman metsille, sillä sen myötä Kimberly-Clark lopettaa puun ostot Kanadan luonnontilaisista aarniometsistä. Lisäksi yhtiö sitoutuu kasvattamaan kierrätys- ja FSC-sertifioidun puun osuutta tuotteissaan.

Meille sopu on jälleen kerran osoitus siitä, että kärsivällinen ja peräänantamaton kampanjointi tuottaa tulosta. Olen myös aivan varma siitä, että tästä kampanjasta menestyksen tekivät ne lukuisat Greenpeacen tukijat ja muut aktiivit, jotka saivat kampanjan näkymään pikkukaupunkien marketteja myöten.

Kiitä Kimberly-Clarkia Kleercut-kampanjan sivuilla ja katso myös mainio kiitosvideo!

Asiasta kertoo enemmän esimerkiksi New York Times.

-Sini

P.S. Jäämme odottamaan, koska samaan päästään myös Suomessa. Täällä vielä paljon harvinaisempia aarniometsiämme  hakataan edelleen kertakäyttötuotteisiin - ostajina muun muassa suuryhtiöt Botnia ja StoraEnso.