Paitsi pääministeri Vanhasen, myös metsäteollisuuden asema on vahvempi kuin koskaan.

Katso vaikka ydinvoimalobbareiden uusi sähkönkulutusennuste: "Metsäteollisuuden sähköntarpeen arvioidaan tasaisen alkukehityksen jälkeen kasvavan siten, että vuonna 2020 saavutetaan taantumaa edeltänyt taso (27–28 TWh) ja vuonna 2030 taso 32 TWh."

Tasainen alkukehitys on ilmeisesti uusi kiertoilmaisu rakennemuutokselle joka, kuten kaikki muistamme, on kiertoilmaisu sille että kenkää tulee. Mutta terveisiä vaan kaikkien suljettujen paperitehtaiden työntekijöille - älkää turhaan hakeko uusia töitä, kohta ne tehtaat avataan, jos ydinvoimalobbareihin on uskominen. Kulutusarviota voi verrata esim. Metsäntutkimuslaitoksen Metlan lukuun, 19 TWh vuonna 2020.

Todellisuudessa kulutusennusteiden tarkoitus on tietysti rakentaa huteroa oikeutusta ydinvoiman lisärakentamiselle. Ainoa raportissa mainittu konkreettinen, näköpiirissä oleva investointi metsäteollisuuteen ovat biojalostamot, joiden sähkönkulutus olisi 2-3 TWh.

Muita hauskoja huomioita:


  • Tulokset on annettu vaihteluväleinä ja ennuste on saatu laskemalla vaihteluvälien ylärajat yhteen. Jos ennusteen epävarmuus otettaisiin huomioon, pitäisi arvion sähkönkulutuksesta olla 100-111 TWh, eikä 111 TWh, kuten tiedotuksessa kerrottiin.

  • Paremman puutteessa palvelualaa perinteisesti halveksineet ydinvoimalobbarit ovat kääntyneet palvelu-uskoon. Edelliseen, vuoden 2007, arvioon verrattuna palveluiden sähkönkulutus kasvaa vieläkin nopeammin. Yli puolet sähkönkulutuksen kasvusta tulee kotitalouksista ja palveluista, ei suinkaan teollisuudesta, jonka sähkönkäyttöön keskustelu aina keskittyy. Kotitalouksissa ja palveluissa on valtavat mahdollisuudet sähkön tarvetta vähentäviin teknisiin ratkaisuihin.

  • Sähkölämmityksen käyttö ei vähene lainkaan 20 vuodessa. Tämä pitää huipunaikaisen sähkönkulutuksen korkealla ja takaa osaltaan, että hiilivoimaa on käytössä reilusti vielä vuonna 2030.

  • Sähköpula uhkaa aina, kun ydinvoimalobbarit tekevät kulutusennusteitaan. Tämä johtuu siitä, että voimalaitosten keskimääräinen käyttöikä on noin 40 vuotta ja siten 20 vuoden aikana puolet nykyisestä kapasiteetista poistuu. Kun tästä piirtää kuvaajan, se näyttää aina siltä, että hukka perii, ainakin jos ei rakenneta ydinvoimaa. Todellisuudessa Suomi pääsee uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet täyttämällä sähköntuotannossa omavaraiseksi jo vuoteen 2020 mennessä - eli ennen kuin yhtään uutta ydinvoimalaa voitaisiin saada lähellekään valmiiksi.

Lauri Myllyvirta