Arktisen neuvoston öljyntorjuntasopimusluonnos epämääräinen

Lehdistötiedote - helmikuu 4, 2013
Arktisen neuvoston huomenna Jukkasjärvellä Ruotsissa alkavan ympäristöministerien kokouksen aattona julkisuuteen vuotanut neuvoston öljyntorjuntasopimusluonnos on epämääräinen ja vakavasti puutteellinen, eikä siinä ole riittäviä sanktioita, jotka turvaisivat tehokkaan öljyntorjunnan. Suunnitelmaa on valmisteltu jo lähes kaksi vuotta.

Greenpeacen aktivistit vastustivat Gazpromin öljynporausaikeita Petšoranmerellä elokuussa 2012. © Denis Sinyakov / Greenpeace


Sopimus Co-operation on Marine Oil Pollution Preparedness and Response in the Arctic, on tarkoitus hyväksyä Arktisen neuvoston ulkoministerien kokouksessa toukokuussa.

Greenpeacen haltuunsa saama sopimusluonnos sisältää epämääräisiä ilmauksia, joissa maita pyydetään ottamaan ”asianmukaisia askelia” öljyvuodon hallitsemiseksi, mutta näiden askelien minimitasoa ei ole määritelty. Sopimusluonnoksessa ei ole lainkaan mainittu öljy-yhtiöiden vastuuta eikä siinä ole toimivia ratkaisuja rajat ylittävän öljyonnettomuuden varalle.

“Tämä sopimusluonnos ei luo uskoa siihen, että Arktinen neuvosto pystyisi suojelemaan herkkää ympäristöä, kun pahin tapahtuu. Se on käsittämättömän epämääräinen, siinä ei aseteta öljy-yhtiöitä vastuuseen virheistään, eikä siinä ole mitään, millä voisi taata riittävää öljyntorjuntakalustoa, kun öljyvuoto Arktiksella tapahtuu”, Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso sanoo.

“Voi vakavasti kysyä, miten öljy-yhtiöt ovat vaikuttaneet tämän sopimuksen valmisteluun. Pystyykö Arktinen neuvosto valvomaan Aktiksen herkkää ympäristöä tehokkaasti? Maailma seuraa Arktista, mutta Arktinen neuvosto ei täytä odotuksia”, Laakso jatkaa.

Arktisen neuvoston Flickr-tilillä on julkaistu kuvia, joissa öljy-yhtiöiden edustajat osallistuvat työryhmän työhön sekä kokoukseen, jossa sopimusluonnos viimeisteltiin. (1)

”Sopimus velvoittaa Suomen, Ruotsin, Tanskan, mukaan lukien Grönlannin ja Färsaaret, Islannin, Venäjän, Yhdysvallat ja Kanadan niin vähään, että se on käytännössä merkityksetön”, Laakso sanoo.

Huolimatta lupauksista, että tämä olisi ensimmäinen laillisesti sitova öljyntorjuntasopimus, siinä ei esitetä lainkaan tehokasta öljyntorjuntakalustoa, ei tekniikkaa öljylähteen tukkimiseksi eikä öljyyn likaantuneen ympäristön puhdistamiseksi. Dokumentissa on vain epämääräisiä lauseita siitä, kuinka arktisten maiden olisi ”varmistettava”, että ne ottaisivat ”asianmukaisia askeleita saatavissa olevien voimavarojen puitteissa”.

“Yksikään öljy-yhtiö ei ole koskaan osoittanut pystyvänsä puhdistamaan jäätä öljystä. Sopimusluonnoksessa ei ole mitään, joka osoittaisi, miten öljy-yhtiö pystyisi pysäyttämään Meksikonlahden onnettomuuden kaltaisen tuhon tai siivoamaan sellaisen jäljet”, Laakso sanoo.

Arktinen neuvosto ei ole asettanut vähimmäisvaatimuksia, jotka Arktisissa maissa on oltava, jos arktinen öljynporaus aloitetaan. Koska arktisen öljynporausalueet ovat syrjässä asutuksesta, ei ole mitään takeita, että asianmukaista öljyntorjuntakalustoa olisi saatavissa. (2)

Lisätietoa:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, 050 369 6202
Professori Richard Steiner, biologi ja öljyntorjunta-asiantuntija, +1 907 360 4503 (englanniksi)

Sopimusluonnos Co-operation on Marine Oil Pollution Preparedness and Response in the Arctic

Viitteet:

(1) Arktisen neuvoston Flickr-tilillä julkaistut kuvat esittävät öljy-yhtiöiden edustajia osallistumassa öljyntorjuntasopimusta valmistelevan työryhmän kokouksiin ja kokoukseen, jossa sopimusluonnos viimeisteltiin. Peter Velez edusti Shelliä osana Yhdysvaltojen delegaatiota (toinen vasemmalta), Vladimir Dimitrov edusti Gazpromia (ei kuvassa).

(2) Myös Shell Alaskan varatoimitusjohtaja Pete Slaiby myöntää: “Tässä ei ole sokerikuorrutusta, voin kuvitella, että vuotoja tulee.”