Eräs Areva/Cogeman uraanikaivoksista sijaitsi Gabonissa. Se ja monet muut kaivokset ovat jättäneet jälkeensä ympäristökatastrofin.
Raportti sisältää runsaasti esimerkkejä ympäristölle ja ihmisten
terveydelle aiheutuneista vahingoista sekä viranomaismääräysten
rikkomisesta viidessä eri maassa - Ranskassa, Kanadassa,
Yhdysvalloissa, Nigerissä ja Gabonissa. Selvitys pohjautuu 50
viranomais-, tieteelliseen ja kansalaisjärjestölähteeseen.
- Monet Arevan käytöstä poistetuista kaivoksista on jätetty
tilaan, jota alueilla liikkuneet ovat kuvanneet katastrofaaliseksi.
Toimivat kaivokset altistavat pahimmillaan kymmeniä tuhansia
ihmisiä normaalia suuremmille annoksille radioaktiivista säteilyä.
Ranskassa, Nigerissä ja Gabonissa ihmiset ovat työskennelleet
kaivoksissa tai eläneet saastuneilla alueilla vuosikymmeniä
tietämättöminä vaaroista, summaa energiakampanjoitsija Lauri
Myllyvirta.
- Areva ei ole siivonnut jälkiään vanhoilla kaivoksillaan, mutta
silti sille on myönnetty oikeus valmistella uusien avaamista
Suomeen. Suomen viranomaiset tuntuvat luottavan liikaa kykyynsä
valvoa toimintaa, jota suuremmat ja kokeneemmat
ympäristönsuojeluvirastot eivät ole kyenneet valvomaan esim.
Yhdysvalloissa, Myllyvirta jatkaa.
Suomen vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki mahdollistaa
luvan myöntämisen esimerkiksi uraanimalmin koelouhinnalle ja
-rikastamiselle ilman ympäristövaikutusten arviointia ja asukkaita
kuulematta. Valtauksen voi tehdä 50 metrin päähän asutuksesta tai
vedenottamon läheisyyteen. Kaivoslain uudistaminen on kirjattava
seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen tulee edellyttää paikallisten
asukkaiden kuulemista, ympäristövaikutusten arviointia sekä kunnan
ja maanomistajan suostumusta valtauksen myöntämiseen.
- Uraanikaivoksiin liittyy huomattavia riskejä ympäristölle,
johtuen kaivoksilta leviävästä radioaktiivisesta pölystä, radonista
ja myrkyllisen lietteen valumisesta vesistöihin. Mm. syöpätapausten
ja synnynnäisten epämuodostumien on todettu lisääntyneen
kilometrien säteellä kaivoksista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa,
Myllyvirta kuvailee.
Areva/Cogeman vastuuton toiminta on vain yksi esimerkki
uraaninlouhinnan ongelmista. Vastaavia tapauksia löytyy myös muiden
Suomeen uraanikaivoksia kaavailevien yritysten toiminnasta.
- Jokainen ydinvoimala tuottaa jokaista toimintavuottaan kohti
eduskuntatalon tilavuuden verran erittäin pitkäikäistä
radioaktiivista louhintajätettä ja eduskunnan lisärakennuksen
tilavuuden verran malminrikastuksessa syntyvää myrkyllistä liejua.
Tämä yksin olisi riittävä syy haudata puheet "puhtaasta
ydinvoimasta", Myllyvirta toteaa.
Other contacts:
Lauri Myllyvirta, energiakampanjoitsija, Greenpeace, 050 3625 981
Mikael Sjövall, tiedottaja, Greenpeace, 050 3696 202