EPR-ydinreaktorin rakennustyömaa Olkiluodossa.
- Jos hallitus on aidosti huolissaan kivihiili- ja
turvetuotannon päästöistä sekä Venäjän tuontisähköstä, sen on
vähennettävä lämmitykseen kuluvan sähkön määrää. Nyt sähkölämmitys
syö huippukulutuksen aikaan peräti kolmanneksen kaikesta sähköstä,
mikä pakottaa ylläpitämään ilmaston kannalta kaikkein
saastuttavimpia tuotantolaitoksia sekä tuomaan sähköä Venäjältä,
muistuttaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.
Gaian selvitys osoittaa, että kaiken kaikkiaan asumiseen
liittyvillä energiatehokkuustoimenpiteillä hiilidioksidipäästöjä
voitaisiin vähentää tuntuvasti, yli kuusi miljoonaa tonnia vuoteen
2020 mennessä. Tämä on nelinkertainen määrä suhteessa
päästövähennyksiin, joita Teollisuuden Voima on arvioinut Olkiluoto
4:n rakentamisella voitavan saavuttaa.
Selvityksessä on tarkasteltu asumisen, liikenteen, palvelujen ja
teollisuuden mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen
kymmenellä eri alueella. Lisäksi on arvioitu karkeasti
energiatehokkuuden kokonaispotentiaalia, joka osoittautui
mittavaksi. Määrätietoisella politiikalla sähkön kokonaistarve
voisi olla vuonna 2020 jopa 20 prosenttia (20 TWh) pienempi
nykykehitykseen verrattuna. Tämä vastaa kahden ydinvoimalan tai
koko kivihiilisähkön tuotantoa. Lämmön tarvetta voidaan vastaavasti
vähentää lähes 50 prosenttia (30 TWh) ja tieliikenteen päästöjä 15
prosenttia. Tällainen politiikka olisi linjassa EU:n 20 prosentin
energiatehokkuustavoitteen kanssa.
Energiatehokkuuden koko potentiaalin toteuttaminen edellyttää
laajaa kirjoa toimenpiteitä, joiden on saatava keskeinen rooli
valmisteilla olevassa ilmastostrategiassa. Greenpeace esittää
energiansäästön vauhdittamiseksi muun muassa energiaverojen
korottamista niin, että veron tuotto palautetaan takaisin energian
käyttäjille tukina tehokkuusinvestointeihin sekä veronalennuksina
niille energian käyttäjille, jotka parantavat energiatehokkuutta.
Tarkoitusta varten tulisi perustaa kansallinen
energiatehokkuusrahasto, joka myöntäisi edullisia hankelainoja.
Kannusteet koskisivat yrityksiä, kotitalouksia ja taloyhtiöitä.
Lisäksi tarvitaan muun muassa tehokkuusvaatimukset
kotitalouksien, toimistojen ja teollisuuden sähkölaitteille,
autoverouudistuksen jatkamista sekä rakennusten
energiatehokkuusvaatimusten parantamista.
- Suurten päästövähennysten saavuttaminen ei ole mahdollista
ilman voimakasta satsausta energiatehokkuuteen. Valtion
energiapolitiikan tärkein tehtävä on tehdä energiatehokkaimmasta
ratkaisusta kotitalouksille ja yrityksille se helpoin ja
kannattavin vaihtoehto, toteaa Kosonen.
Gaia Group on riippumaton
ympäristö- ja energia-alan konsulttitoimisto.
Other contacts:
Kaisa Kosonen, ilmastovastaava, Greenpeace, puhelin 050 368 8488
Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy, puhelin (09) 686 6620