Lehdistötiedote - kesäkuu 22, 2005
Lippulaivamme M/Y Esperanza saapui tiistaina Maarianhaminaan jatkaakseen kampanjointia kalankasvatuksen lopettamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuonna 2001 teettämän tutkimuksen mukaan 66 % Ahvenanmaan typen päästöistä ja 50% fosforin päästöistä on peräisin kalankasvatuksesta.
- Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että kalanviljely vauhdittaa rehevöitymistä, murentaa meriluonnon monimuotoisuutta ja tuhoaa kalojen kutemisalueita. Ympäristö ja ammattikalastajat joutuvat maksamaan kovan hinnan siitä, että voimme ostaa kirjolohta pilkkahintaan lähikaupasta, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen muistuttaa.
Greenpeacen lippulaiva M/Y Esperanza saapui tiistaina
Maarianhaminaan jatkaakseen kampanjointia Itämeren pelastamiseksi.
Laiva on viimeisen kahden ja puolen viikon ajan kiertänyt pitkin
Suomen rannikkoa muistuttaakseen hallitusta siitä, että Suomeen on
kiireellisesti perustettava mertensuojelualueita, joiden sisällä
meriluontoa tuhoavat toimet kuten kalankasvatus, maamassojen
läjitys ja soranotto olisi kiellettyä. Greenpeace vahvistaa
läsnäoloaan Maarianhaminassa muillakin rintamilla, sillä
ympäristöjärjestön valokuvanäyttely "På ytan - Pinnalla" avataan
keskiviikkona museolaiva Pommernin tiloissa Länsisatamassa.
Ahvenanmaan ympäristölupaviranomaiset (Ålands
miljöprövningsnämnd) myöntävät edelleen jatkolupia
kalankasvatuslaitoksille. Luvat myönnettiin siitä huolimatta, että
kalanviljelyn ympäristövaikutuksia on tutkittu hyvin
perusteellisesti useita vuosia sekä Turun yliopiston että Åbo
Akademin toimesta. Vuonna 2003 Ahvenanmaalla tuotettiin yli 4,5
miljoonaa kiloa kalaa.
- Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että kalanviljely
vauhdittaa rehevöitymistä, murentaa meriluonnon monimuotoisuutta ja
tuhoaa kalojen kutemisalueita. Ympäristö ja ammattikalastajat
joutuvat maksamaan kovan hinnan siitä, että voimme ostaa kirjolohta
pilkkahintaan lähikaupasta, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen
muistuttaa.
Kalankasvatuslaitosten aiheuttamat ympäristöhaitat johtuvat
liiallisesta ruokinnasta ja käsittelemättömistä jätevesistä.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuonna 2001 teettämän tutkimuksen
mukaan 66 % Ahvenanmaan typen päästöistä ja 50 % fosforin
päästöistä on peräisin kalankasvatuksesta. Greenpeace katsookin,
ettei kalankasvatuslupia tulisi myöntää enää ekologisesti herkille
merialueille kuten Ahvenanmaan meriympäristö.
Rehevöityminen ei ole ainoa kalankasvatuslaitosten aiheuttamista
ongelmista. Kalarehun kalastus on johtanut liikakalastukseen ja
merien ravintoketjujen romahtamiseen eri puolilla maailmaa.
Kalarehuksi kalastetaan lajeja, jotka ovat elintärkeitä merien
ekosysteemien ylläpitämiseksi. Yhden lohikilon kasvattaminen voi
vaatia jopa 3-5 kiloa villiä kalaa. Kalanviljelylaitoksilla
käytetään myös antibiootteja ja torjunta-aineita, jotka voivat
levitä ympäristöön.
- Kalarehun kalastus on aiheuttanut suurta tuhoa esimerkiksi
Pohjanmerellä, jossa isotuulenkala-kanta on romahtanut ja siten
myös vaikuttanut koko ravintoketjuun. Kalankasvattajat kantavat
siis vastuuta myös Pohjanmeren ekosysteemien katastrofaalisesta
tilasta, Greenpeacen tanskalainen biologi Martin Nielsen totesi
Maarianhaminassa keskiviikkona.
- Ei ole mitään epäselvyyttä kalankasvatuksen tuhoisista
ympäristövaikutuksista meriluonnolle. Tämä ei voi jatkua
viranomaisten siunauksella. Maakuntahallituksen on ajateltava
Ahvenanmaan meriympäristön kokonaisetua, eikä edistää lyhyen
tähtäimen elinkeinoratkaisuja, jotka saastuttavat luontoa ja vievät
pohjaa ammattikalastukselta ja matkailuelinkeinolta, tiedottaja
Mikael Sjövall toteaa.