Hakkuiden saartama Isoselän ikimetsäalue Savukoskella Värriön luonnonpuiston luoteispuolella. Hakkuiden uhkaama Isoselkä oli yksi Metsä-Lapin kiistellyistä erämaista.
Neuvottelut ovat osa Metsähallituksen Itä- ja Länsi-Lapin
luonnonvarasuunnittelun tarkastuskierrosta, joka on juuri
käynnistynyt. Luonnontilaisimmat osat tarkastelluista alueista
siirretään Metsähallituksen omalla päätöksellä pysyvästi
metsätalouskäytön ulkopuolelle. Tässä prosessissa niistä ei tehdä
suojelualueita, eikä niihin kohdistu muita uusia
käyttörajoituksia.
Lopullinen neuvottelutulos saatiin aikaan ohjausryhmässä, johon
kuuluivat Metsähallituksen ja Greenpeacen lisäksi Lapin liiton,
Lapin ympäristökeskuksen, Paliskuntain yhdistyksen,
metsäteollisuuden ja Saamelaiskäräjien edustajat. Ohjausryhmän
puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esko Lotvonen kuvaa
neuvotteluprosessia aivan uudenlaiseksi avaukseksi: "On erittäin
merkittävä asia, että kaikki tahot, joille kyseiset alueet ovat
tärkeitä, lähtivät mukaan näihin neuvotteluihin. Lopputulos on
kompromissi, joka antaa kaikille sidosryhmille riittävän hyvän
toiminnallisen pohjan tulevaisuudessa uusien maankäytön
muutostarpeiden suhteen."
Metsäteollisuuden asiakkaat ulkomailla ovat olleet huolissaan
hakkuista Lapin luonnontilaisissa metsissä. Tällä ratkaisulla
palautetaan lappilaisen metsäteollisuuden tuotteiden maine Euroopan
markkinoilla. Greenpeacen Sini Harkin mukaan sopimus on päätepiste
Greenpeacen kampanjalle Keski-Lapin suojelemattomista erämaista ja
lopettaa siten järjestön viime vuosien merkittävimmän kampanjan
Lapissa. Tärkeimmät luonnontilaiset erämaa-osat siirrettiin
metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Osassa alueita sallitaan
rajoitettu metsätalous ja osa säilyy normaalin, monikäytön
huomioivan metsäntalouden piirissä. Sopimuksessa ovat mukana myös
Lapin, Kemin-Sompion, Pohjois-Sallan, Kyrön ja Kuivasalmen
paliskunnat, joille kyseiset alueet ovat tärkeitä porolaitumia.
Neuvottelujen tulos sisällytetään osaksi Itä- ja Länsi-Lapin
luonnonvarasuunnittelun välitarkastusta, joka on parhaillaan
menossa. Yhteisesti sovittu lopputulos siirsi hakkuiden
ulkopuolelle 20 700 hehtaaria metsämaata, jotka ovat aiemmin
olleet metsätalouskäytössä. Karttarajausten alueesta noin 62 000
hehtaaria on kitumaita, avosoita ja lakialueita, joilla tähänkään
asti ei ole harjoitettu metsätaloutta. Lisäksi 14 200 hehtaaria
tuottavia metsämaita oli aiemmin siirretty metsätalouden
ulkopuolelle Metsähallituksen omilla päätöksillä luontokohteina tai
porotaloudelle tärkeinä laidunalueina.
Nyt tehtyjen ratkaisujen jälkeen karttarajausten 44 200
metsämaan hehtaarista 6 600 hehtaaria säilyy normaalina,
monikäyttöisenä metsätalousalueena, 2 700 hehtaaria rajoitetussa
metsätalouskäytössä ja 35 000 hehtaaria metsätaloustoiminnan
ulkopuolella. Ratkaisulla siirrettiin 1,7 miljoonaan m3 puuta pois
tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksista. Vaikutus vuotuisiin
hakkuumahdollisuuksiin tarkentuu luonnonvarasuunnitelmien
laskelmissa, mutta uudistuskypsien metsien siirtäminen toiminnan
ulkopuolelle kohdistuu osin sahojen kannalta kriittiseen
raaka-ainelähteeseen. Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan
kuntien alueella siirrettiin metsätaloustoiminnan ulkopuolelle noin
2 % valtion metsämaiden puuvaroista syrjäisimmillä
metsätalousalueilla. Pohjois-Suomen metsäteollisuutta
ohjausryhmässä edustanut Hannu Virranniemi toteaa, että ratkaisulla
haettiin kompromissia, joka ei vaaranna sahojen puunsaantia, mutta
parantaa vientiteollisuuden mainetta ja näin kokonaisuutena turvaa
Pohjois-Suomen metsäteollisuuden edellytyksiä.
"Lapin metsien suotuisa ikärakenne mahdollisti ratkaisun. 1950
ja 1960-lukujen laajoille avohakkuille kasvaneet metsät ovat hyviä
harvennushakkuiden ja nyt jo myös uudistushakkuiden kohteita.
Samalla Lapin metsien kasvukunto on hyvä. Hakkuumahdollisuudet ovat
kasvussa." toteaa aluejohtaja Kii Korhonen.
Puun kysyntä on ollut taantuman vuoksi alhaisempaa, mutta on
selvä, että puun merkitys uusiutuvana luonnonvarana niin rakennus-
ja puutuoteteollisuudessa kuin energiana kasvaa. Tästä huolimatta
suurin osa puutavarasta tarvitaan edelleen paperin valmistukseen ja
Kemin tehtaiden paperin maine maailmalla on koko Lapin kannalta
merkittävä asia.
Neuvotteluprosessi on jatkoa Pohjois-Suomen vanhojen metsien
suojeluohjelmalle, kansallispuistojen laajennuksille,
Metsähallituksen omille maankäyttöpäätöksille ja
luontojärjestödialogille sekä Nellimin sopimukselle. Lapin
metsäteollisuustuotteiden kilpailukykyyn vaikuttanut pitkittynyt
kansainvälinen metsäkiista on nyt saatu sovittua. Paikallinen
metsien käytön yhteensovittaminen ja yhteistyö niin paliskuntien,
matkailuyrittäjien ja muiden metsänkäyttäjien kanssa jatkuu
luonnollisesti tulevaisuudessakin entisellään.
Liitteenä kartta keskustelujen kohteina
olleista alueista. Kaikki alueet sisältävä sekä metsätalouskäyttöön
jääneitä että toiminnan ulkopuolella jätettyjä alueita.