Jo 28 maassa on nostettu yli 1000 oikeusjuttua hallituksia ja yrityksiä vastaan, jotka vaarantavat kansalaisten ja tulevien sukupolvien oikeuden turvalliseen ilmastoon ja terveeseen ympäristöön. Kaksi vuotta sitten Greenpeace vei Norjan hallituksen oikeuteen uuden öljyn etsinnästä ilmastokriisin aikana. Nyt palaamme hovioikeuteen, jotta hallitus ottaa tosissaan norjalaisten perustuslaillisen oikeuden turvalliseen ja terveeseen ympäristöön ja lopettaa öljynetsinnän.

Elämme keskellä ilmastokriisiä. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, vaikuttavat ennen kaikkea maailman köyhimpiin. Ilmastonmuutos vaarantaa ihmisten perusoikeuksia, kuten oikeuden terveyteen, asumiseen, ruokaan, veteen ja sanitaatioon. On entistäkin selvempää, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista, ei pelkästään ihmisoikeuksille, vaan koko elämälle maapallolla. 

Kaksi vuotta sitten nostimme syytteen Norjan hallitusta vastaan, koska se myönsi Statoilille, Chevronille ja 11 muulle öljy-yhtiölle uusia öljylupia herkille arktisille vesille. “Me ja sadattuhannet Norjan kansalaiset uskomme, että tämä rikkoo meidän ja tulevien sukupolvien perustuslaillista oikeutta turvalliseen ja terveeseen ympäristöön. Lisäksi uuden öljyn etsintä rikkoo sitoumustamme Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen”, sanoo Greenpeacen Norjan maajohtaja Frode Pleym.

Oikeusjuttu Norjan hallitusta vastaan on esimerkki siitä, kuinka kansalaiset ja ympäristöjärjestöt voivat käyttää lakia apunaan osoittaakseen, että ilmastoa tuhoavat toimet, kuten öljynporaus, rikkovat meidän oikeuksiamme. 

“Oikeudenkäynnit luovat poliitikoille lisää painetta. Heidän on pakko tarkastella ilmastonmuutosta kansalaisten oikeuksien näkökulmasta. Valtio on vastuussa kansalaistensa oikeuksien toteutumisesta”, Pleym selventää.

Hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Alankomaissa ympäristöjärjestö Urgenda voitti oikeudenkäynnin, kun oikeus totesi, ettei maan hallitus ole tehnyt riittävästi rajoittaakseen hiilipäästöjä. Poikkeuksellista Alankomaiden tuomiossa oli se, että se ei perustunut lain kirjaimeen, vaan tarkkaan selvitykseen kansalaisten oikeuksista. Itävallassa oikeus katsoi, ettei Wienin lentokenttää voida laajentaa, koska se kasvattaa hiilipäästöjä. Päätös perustui kansalaisten oikeuteen nauttia terveestä ympäristöstä. Kolmas esimerkki on Kolumbiasta, jossa kaivannaisten hankkiminen herkältä vuoristoalueelta pysäytettiin. Vaikka lainsäädäntö sallii kaivannaisten hankinnan, oikeus katsoi, että kyseinen kaivostoiminta rikkoo perustuslakia uhkaamalla puhtaan veden saantia. 

Norjan perustuslain pykälä 112 takaa kansalaisten ja tulevien sukupolvien oikeuden turvalliseen ja terveeseen ympäristöön.

Ensimmäinen oikeudenkäynti Norjan hallitusta vastaan ei päättynyt toivotulla tavalla. Käräjäoikeus katsoi, ettei Norjan hallitus ole vastuussa öljynporauksen päästöistä, koska öljyä ei polteta Norjassa. “Tämä on täysin tekopyhä väite. Ei ilmastonmuutos tunne valtioiden rajoja. Öljy on öljyä ja se kiihdyttää ilmastonmuutosta, poltettiin se missä tahansa”, Pleym kurtistaa kulmiaan ja jatkaa “mutta me emme luovuta! Viemme tapauksen hovioikeuteen, koska öljyn tarun aika on loppu.”

Greenpeace toivoo, että oikeudenkäynti Norjan hallitusta vastaan toimii ennakkotapauksena ympäri maailman, jotta hallitukset ja yritykset joutuvat kantamaan vastuun ilmastoa vahingoittavista toimistaan.

Tue oikeudenkäyntiä tekemällä lahjoitus.