Puolan ilmastokokous sopi säännöt - seuraavaksi lisättävä vauhti

Suomi ensi vuonna kansainvälisen ilmastopolitiikan valokeilassa

Lehdistötiedote - joulukuu 15, 2018
YK:n ilmastokokouksessa sovittiin odotetusti säännöistä, joiden puitteissa Pariisin sopimusta toteutetaan. Tärkein kysymys siitä, miten ammottava kuilu sopimuksen perimmäisen tavoitteen ja maiden käytännön toimien välillä kurotaan umpeen, jää ratkaistavaksi tulevan kahden vuoden aikana.

Greenpeacen aktivistit heijastivat viestinsä YK:n ilmastokokouksessa Katowicessa Puolassa 9. joulukuuta 2018.


“Pariisin sopimukselle tarvittiin tarkemmat säännöt ja nyt niitä saatiin. Säännöistä on kuitenkin laiha lohtu, jos itse päästövähennysten tahti ei kiihdy dramaattisesti”, sanoo Kaisa Kosonen, Greenpeace Nordenin ilmastoasiantuntija.

Niin kutsuttu Pariisin sopimuksen sääntökirja luo raamit sille, miten ilmastotoimia suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan. Suurin huomio Katowicen kokouksessa kohdistui kuitenkin siihen, miten valtiot vastaisivat YK:n ilmastopaneelin viestiin siitä, että maiden kansallisia toimia olisi vauhditettava rajusti, jotta lämpeneminen ei karkaa yli Pariisin sopimuksen 1,5 asteen rajan.

“Ilmastokaaoksen torjunnassa eletään nyt ratkaisevia vuosia. Maailman päästöt on saatava pysyvään ja nopeaan laskuun kohti nollaa mitä pikimmin. Puolan kokous muistutti, että ihan helppoa tämä ei poliittisesti tule olemaan, joten painetta hallituksia, yrityksiä ja sijoittajia kohtaan on nyt lisättävä entisestään”, muistuttaa Kosonen.

Edessä on varsinkin Suomen kannalta ilmastonmuutoksen vastaisen toiminnan supervuosi, kun päästövähennyksiä on määrä vauhdittaa sekä globaalisti että EU:ssa.

“Suomalaisille ensi vuosi on suuri mahdollisuus. Eduskuntavaalit ovat ilmastovaalit. Sen perään tulevat eurovaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuus. Seuraavan hallituksen haaste onkin viedä Suomi voittajien puolelle, ilmastonmuutoksen torjujien etujoukkoon”, sanoo Sini Harkki, Greenpeace Nordenin ohjelmajohtaja Suomessa.

Syksyllä 2019 YK:n pääsihteeri António Guterres järjestää erillisen ilmastohuippukokouksen, jota pohjustaa kaksi uutta IPCC:n erikoisraporttia, liittyen meriin, jäätiköihin ja maankäyttöön, eli siihen, millaisia muutoksia elinympäristössämme on jo käynnissä ja missä määrin ja miten niihin voi vielä vaikuttaa.

Vaikka haasteet ovat valtavat, kuultiin energiamurroksen vauhdista Puolassa taas uusia, huimia esimerkkejä: aurinko- ja tuulivoiman hintojen romahtamisen myötä energian tuottaminen hiilellä on käymässä taloudellisesti kannattamattomaksi paljon nopeammin kuin odotettiin.

“Maailmalla on pian valtava kysyntä niille käytännön ratkaisuille, joilla hiilivoimalat voidaan sulkea. Tehdään se siis fiksusti ja kestävästi täällä Helsingissä ja koko Suomessa, jotta voimme jo ensi vuonna esitellä ratkaisujamme myös muille”, Harkki sanoo.

Lisätietoja:

Sini Harkki, maajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 582 1107
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace Norden, puhelin 050 368 8488
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202