“2020-luvun ilmastopolitiikan tulee näyttää, että voimme elää merkityksellistä elämää myös planeettamme asettamissa rajoissa. Tämä vuosikymmen tulee olemaan ratkaiseva”, kirjoittaa Greenpeace Suomen väistyvä maajohtaja Sini Harkki jäähyväisblogissaan.
Viimeisen vuoden aikana olen kuullut paljon kritiikkiä ilmastoliikkeestä niin skeptikoilta kuin uusien aktivismiliikkeiden perustajilta. Kritiikin ydin on yleensä se, ettei perinteinen ympäristöliike ole onnistunut pysäyttämään ilmastonmuutosta. Itsekin olen usein syyllistynyt itseruoskintaan – jälkikäteen on helppo nähdä, mitä olisi voitu tehdä paremmin.
On totta, ettei ympäristöliike saanut aikaan suurta ilmastoheräämistä vielä 90-luvulla tai 2000-luvun alussakaan. Yhteiskunta ei ollut siihen vielä valmis. Mutta nyt, kun herääminen on tapahtunut, olemme ilmastoliikkeen ansiosta paljon valmiimpia muutokseen.
Kiitos ilmastotieteen, tiedämme millä tahdilla päästöt pitää saada laskuun ja millä aloilla toimien pitää tapahtua. Kiitos uusiutuvan energian kehittäjien, meillä on teknologiset keinot luopua fossiilisista. Kiitos ilmastoliikkeen, asia ei päässyt unohtumaan niinäkään vuosina, kun pinnalla olivat aivan muut ilmiöt. Ilmastoliikkeen ansiosta myös monet lait, sosiaaliset normit ja yritysten toimintatavat ovat hiljalleen kehittyneet ilmaston kannalta parempaan suuntaan. Vallalla on kokonaisvaltainen kulttuurin muutos, jossa ilmasto on keskiössä.
Kun heräsin ilmastonmuutokseen teininä melkein 25 vuotta sitten, pelkäsin, että yhteiskunnan laaja herääminen tapahtuu liian myöhään: silloin, kun olemme jo katastrofin äärellä ja auttamattomasti myöhässä. Tämän vuoden alussa Australia palaa ja mittaushistorian lämpimin vuosikymmen sai juuri päätöksensä. Katastrofi näyttää tulleen jo osaksi todellisuutta.
Tiedän nyt, että ilmastokriisi tulee muokkaamaan koko tätä vuosisataa ja loppuelämääni. Parhaimmatkaan skenaariot ja nopeinkaan mahdollinen päästöjen lopettaminen eivät estä monia sen katastrofaalisista vaikutuksista. Uskon kuitenkin, että lopulta suurin osa ihmisistä haluaa valita nopeiden toimien tien. On kuitenkin selvää, etteivät ne toteudu kitkattomasti.
Samalla kun ilmastokeskustelu on siirtynyt pienten piirien keskustelusta politiikan ytimeen, siitä on tullut uudella tavalla repivää. Iltapäivälehtiä ja somea seuratessa ilmastokeskustelu vaikuttaa jopa vaarallisen polarisoituneelta. Toimia on viivytelty niin kauan, että nyt joudumme tekemään suuria muutoksia parin vuosikymmenen sisällä. Joudumme keskustelemaan siitä, miten arki, talous ja hyvinvointi järjestetään uudella tavalla, ja kuka muutoksen maksaa. Tämän keskustelun voisi nähdä myös mahdollisuutena, sillä tutkimus toisensa jälkeen kertoo, että valtaosa suomalaisista haluaa ilmastonmuutokseen ratkaisuja. Tilanne on laajalti samankaltainen myös kansainvälisesti.
Glocalities-selvityksen mukaan ihmisten huoli ilmastosta nousi selvästi vuosien 2014–2019 välillä. Selvitykseen osallistui lähes 200 000 ihmistä 20 maassa. Viime vuonna jopa 77 prosenttia vastanneista oli huolissaan ihmisten aiheuttamasta ympäristömuutoksesta. Huoli näkyy niin kehittyneissä kuin kehittyvissä talouksissa ja yhdistää ihmisiä huolimatta poliittisesta suuntautumisesta.
Meitä ihmisiä yhdistää tarve nähdä elämän jatkuvan. 2020-luvun ilmastopolitiikan tulee vastata juuri tähän tarpeeseen ja näyttää, että voimme elää merkityksellistä elämää myös planeettamme asettamissa rajoissa. Tämä vuosikymmen tulee olemaan ratkaiseva: kestävälle yhteiskunnalle on luotava perusta nyt. Me onnistumme, mikäli ilmastotoimet yhdistävät ihmisiä, ja näyttävät, että huoleen vastataan teoilla.
Tämä on viimeinen blogini Greenpeacen työntekijänä – seuraavaksi saan kokeilla pitkästä aikaa vapaaehtoisen roolia. Greenpeace ei ole koskaan pelännyt suuria haasteita, ja niitä on viimeiseen 20 vuoteen mahtunut. Olen tavattoman kiitollinen ja ylpeä niistä suurista muutoksista, joita olen ollut mukana tekemässä. Kampanjoidemme seurauksena on Suomessa suojeltu kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää, ja yhdessä muun ilmastoliikkeen kanssa olemme olleet tekemässä Suomesta maata, joka pyrkii hiilineutraaliksi ensimmäisten joukossa.
Kiitos ja nähdään yhä laajenevassa ilmastoliikkeessä!
Sini Harkki