Kivihiilikiellon lyhyt historia
Suomessa suunnitellaan parhaillaan lakia, joka kieltäisi ilmastoa kärventävän kivihiilen polton energiantuotannossa vuoden 2029 jälkeen. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta hiilivoimalat olisi pitänyt sulkea jo eilen.
Hiilenpolttajat ja etujärjestönsä Energiateollisuus ovat olleet hiilikieltosuunnitelmista täysin poissa tolaltaan. Näin vaikka kivihiilikielto ei voi mitenkään olla yllätys heille. Kivihiilen poistamisesta on puhuttu Suomessa koko 2000-luvun ajan. Lue alta hiilestä luopumisen lyhyt historia.
Hiilikieltokeskustelun historia tiivistettynä. Lähde: https://www.facebook.com/GOAT.aus/photos/a.427375331032714.1073741828.302737506829831/442559749514272/?type=3&theater
2001: Kivihiilen kulutus 4,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilikieltoa ehdotetaan.
Ensimmäisen kerran hiilen kieltämisestä puhuttiin, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, televisiosta tuli lauantaisin Iltalypsy ja Facebookin sijaan kännyköillä näppäiltiin matopeliä. Vuoden 2001 hallituksen ilmasto-ja energiapoliittisessa selonteossa puhutaan siitä, kuinka Kioton pöytäkirjan tavoitteet vaativat kivihiilestä eroon pääsyä.
Selonteossa ehdotetaan uusien hiiltä pääpolttoaineenaan käyttävien sähköä, lämpöä tai molempia tuottavien voimaloiden rakentamisen kieltämistä sähkömarkkinalain muutoksilla. Selonteossa puhutaan myös hiilenpolton kieltämisestä olemassa olevissa voimaloissa: “Mikäli päästöjen kehityksen kannalta on välttämätöntä, voidaan lainsäädännöllä kieltää myös olemassa olevia laitoksia käyttämästä kivihiiltä”.
Energia-ala pöyristyi. Hiilenpolttajat puhuivat jopa 2,5 miljardin korvausvaatimuksista, jos ilmaston kärventäminen tällä polttoaineella loppuisi Suomessa.
Hiilenpolttajat reagoivat puheisiin kivihiilen alasajosta vuonna 2002.
2009: Kivihiilen kulutus 4,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilenpoltto loppuu 2020-luvulla
Vuosi 2009. Barack Obama valittiin yhdysvaltain presidentiksi. Michael Jackson kuoli. Kööpenhaminassa järjestettiin ilmastokokous. Vanhasen toinen hallitus ja hallituksen tavoitteena päästä täysin eroon hiilen käytöstä energiantuotannossa viimeistään 2020 -luvulla.
Tämä yhdeksän vuoden takainen tavoite on siis tismalleen sama kuin nykyisen hallituksen ilmasto-ja energiastrategian tavoite. Mauri Pekkarinen kommentoi tuolloin, että “hiilen osuus kansallisessa hiilidioksidipäästöjen taakassa on niin suuri, ettei muuta vaihtoehtoa ole.”
Helsingissä tämäkin aikataulu nähtiin liian tiukkana.
2012: Kivihiilen kulutus 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa, hiilenpoltto loppuu 2025 ja Suomi mainittu!
Sauli Niinistö valittiin ensimmäiselle presidenttikaudelleen kevättalvella 2012. Yhdysvalloissa suurin koskaan Atlantin valtamerellä havaittu hirmumyrsky Sandy aiheutti mittavia tuhoja.
Vuonna 2012 Kataisen hallituksen elinkeinoministeri ja nykyinen EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies ehdotti, että Suomessa luovuttaisiin kivihiilen käytöstä kokonaan vuoteen 2025 mennessä.
Suunnitelma noteerattiiin maailmalla Yhdysvaltoja ja Austraaliaa myöten. Esimerkiksi HuffingtonPost kirjoitti: “If all goes according to plan, Finland will become the first European country to stop using coal, with a goal to phase out the energy source by 2025.”
Vicessa kehotettiin koko maailmaa tekemään “kuin Suomi ja haistattamaan hiilelle paskat”.
Energia-ala oli jälleen ällikällä lyöty. Fortumin silloinen lämpöliiketoiminnan investointijohtaja Dan Blomster kommentoi YLE:lle hiilestä luopumista:
“Jos kaikki kivihiili pitäisi korvata koko pääkaupunkiseudulla, se vaatisi valtavia määriä uusiutuvaa polttoainetta tai muita ratkaisuja ja se on kyllä kova haaste. Minulla ei ole siihen tällä hetkellä vastausta, mutta ehkä vähitellen pitäisi alkaa miettimään, mitä se sitten tarkoittaisi.”
Tähän mennessä miettimisaikaa olikin ollut vasta 11 vuotta.
Fortumille kuitenkin pisteet siitä, että sittemmin tämä fundeeraaminen on johtanut myös hyviin tuloksiin, kuten geotermisen lämmön pilotointiin Espoossa yhdessä St1:n kanssa sekä kaukolämpöverkon avaamiseen kaikille halukkaille, siten, että esimerkiksi kiinteistöjen hukkalämpö saadaan paremmin talteen.
2014: Kivihiilen kulutus 3,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tavoite luopua hiilestä 2025 mennessä.
Kuuden vuoden kuuliaisuutta on kaksi vuotta takana. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö osallistuu New Yorkissa YK:n ilmastoa käsittelevään huippukokoukseen. Sauli Niinistö vahvistaa kaksi vuotta aiemmin huomiota herättäneen viestin ja kertoo puheessaan Suomen pyrkivän lopettamaan hiilenpolton 2025 mennessä.
2015: Kivihiilen kulutus 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Hanasaaren voimalalle sulkemispäivä.
2015 Suomessa ja koko maailmassa juhlittiin. Pariisissa saatiin aikaan historiallinen ilmastosopimus. Helsingissä taas saatiin monen vuoden kamppailun ja 15 000 ihmisen vetoomuksen jälkeen päätös siitä, että pääkaupungin toinen häpeäpilkku, Hanasaaren hiilivoimala suljetaan 2025 mennessä.
2016: Kivihiilen kulutus 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilenpoltto loppuu 2030 mennessä.
Pariisin ilmastosopimusta juhlittiin Suomessa kääntämällä hiilen kulutus jyrkkään nousuun.
Loppusyksystä 2016 Suomessa julkistettiin uusi Energia-ja Ilmastostrategia. Osana tätä strategiaa linjattiin, että “kivihiilen käyttö lopetetaan ja mahdollisesti jopa lailla kielletään vuoden 2030 jälkeen”. Energiateollisuus pöyristyi taas ja kertoi MTV3:lle seuraavaa:
“Tällainen kieltäminen on erittäin voimakas toimenpide, joka antaa hyvin vahvan signaalin kaikille sijoittajille, että hallitus voi tehdä hyvin arvaamattomia ja äkkipikaisia päätöksiä minkä tahansa energiantuotantomuodon tai teollisuuden osalta”.
Arvaamatonta ja äkkipikaista. Keskustelua kivihiilen kieltämisestä Suomessa oli tässä vaiheessa käyty 15 vuoden ajan.
2018: Kivihiilen kulutus 3,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilelle loppu 2025?
Tämän vuoden alussa ministeri Kimmo Tiilikainen ehdotti, että kivihiilikieltoa aikaistettaisiin vuoteen 2025, eli takaraja asetettaisiin siihen mistä vuosikausia oli ollut puhe. Tätä tavoitetta tukee myös selvä enemmistö suomalaisista.
Maaliskuussa työ-ja elinkeinoministeriö julkaisi raportin kivihiilikiellon taloudellisista vaikutuksista. Raportin mukaan vuoden 2025 hiilikielto aiheuttaisi 190 miljoonan euron kustannukset.
Hirveää.
Lukua voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että Suomen omaa hiiltä, eli turvetta, tuetaan vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla.
Raportti oli monella tapaa ongelmallinen ja näitä ongelmia on eritelty esimerkiksi Hiilivapaa Suomi-kampanjan blogissa. Hiilen polttamisen vaihtoehdot oli rajattu tarkastelussa vain kahteen eri vaihtoehtoon: biomassaan tai kaasuun, vaikka vaihtoehtoja on. Raportissa ei tarkastalla lainkaan energiatehokkuuden, kysyntäjoustojen, lämpöpumppujen, aurinkoenergian, geotermisen energian ja kaukolämpöverkkojen kehittämisen roolia kivihiilen korvaamisessa eikä arvioida näiden vaihtoehtojen vaikutuksia.
Kesä 2018
Kulunut kesä herätti suomalaiset siihen, että ilmastonmuutos on jo täällä. Heinäkuu oli koko mittaushistorian kuumin. #Helleinferno teki olosta tuskaisen ja myötävaikutti leväpuuron leviämiseen uimarannoille. Suomessa ja Ruotsissa riehui metsäpalot.
Heinäkuussa tuli lausunnolle myös hallituksen esitys hiilikieltolaista. Lausuntoaika päättyi viime viikolla. Lakiesityksestä annettujen lausuntojen perusteella hiilenpolttajia ei käristyskupolit paljoa paina.
Energiateollisuuden näkemyksen mukaan kivihiilen kieltäminen nähdään turhana. Keskeinen väite on, että hiilenpoltto loppuisi ilman kieltoakin 2030 mennessä.
Vaan kun ei loppuisi. Helsingissä paikallinen energiayhtiö Helen on ilmoittanut aivan suoraan, että hiilen poltto ei lopu 2030 mennessä ellei kieltolakia tule (s.41): “Helen ei voi hyväksyä tätä vaihtoehtoa muuta kuin pakkolain kautta”. Lakiesitystä koskevassa lausunnossaan Helen vaatii “siirtymäaikaa” hiilestä luopumiselle.
Hiilestä on pyritty eroon 17 vuotta. Nykyesityksen mukaan se loppuisi 2029. Kolmenkymmenen vuoden siirtymäaika ei siis olisi tarpeeksi maailman parasta kaupunkienergiaa tuottavalle yhtiölle?
Jämäkällä poliittisella ohjauksella saadaan energiayhtiöt ja teollisuus raiteilleen ja nykyaikaiset ratkaisut käyttöön lämmöntuotannossa.
Siksi me tarvitsemme vihdoin päätöksen kivihiilen ja turpeen alasajosta Suomessa ja suunnitelman Salmisaaren hiilivoimalan korvaamiseksi. Siksi meidän on vaadittava parempaa kaupunkienergiaa Helsinkiin. Allekirjoita vetoomus ja tule mukaan.