Ihmiset ympäri Suomen vaativat viime viikonloppuna Metsämarsseilla toimia yhteisten metsiemme suojelemiseksi. Metsät ovat lyhyessä ajassa nousseet Suomen kuumimmaksi ilmastokysymykseksi. Samalla Suomen metsiä uhkaa vakava lajikato, joka vaatii hallitukselta välittömiä toimia. Tässä 4 syytä, miksi metsät ovat tällä hetkellä Suomen kuumin ilmasto- ja ympäristökysymys.
1) Metsien nielun romahtaminen uhkaa viedä pohjan koko Suomen ilmastopolitiikalta
Toukokuussa saatiin todellinen ilmastopolitiikan uutispommi, kun ennakkotiedon mukaan metsiemme hiilinielu on romahtanut. Metsiin siis sitoutuu aiempaa hitaammin ilmastoa kuumentavaa hiilidioksidia. Nielun romahduksen taustalla on muun muassa kasvanut puun käyttö. Viime vuonna kotimaista metsää hakattiin lähes kymmenys aiempaa enemmän. Metsiä on myös hakattu entistä nuorempana, usein hyvässä kasvuvaiheessa ja niitä on poltettu aiempaa enemmän energiaksi.
Tilanne on vakava. Suomi ei yksinkertaisesti tule saavuttamaan ilmastositoumuksiaan ja tekemään osaansa ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mikäli nielujen tilannetta ei saada kuntoon.
Hallituksen on ilmoitettava lisätoimista nielujen vahvistamiseksi tai korvaaviksi päästövähennyksiksi jo lokakuun lopulla julkaistavan ilmastovuosikertomuksen yhteydessä.
Metsiemme nielun romahdus on vakava asia myös taloudellisesti. Mikäli hallitus ei saa korjattua tilannetta, uhkaa suomalaisia jopa miljardiluokan lasku, koska yhdessä sovittua heikommasta nielusta voi syntyä veronmaksajille jopa miljardiluokan lasku, sillä korvaavia nieluyksiköitä on ostettava EU:n sisäisiltä markkinoilta tai kalliimpia päästövähennyksiä on tehtävä toisaalla.
2) Lajikato uhkaa Suomen metsiä
Tutkimusten mukaan me suomalaiset todella välitämme yhteisistä metsistämme. Kahdeksan kymmenestä haluaa lisää suojelualueita. Lähes yhtä moni haluaa rajoittaa avohakkuita lailla, ja 64 prosenttia tahtoo suojella valtion maiden viimeiset luonnonmetsät välittömästi.
Samaan aikaan metsien kestämätön käyttö on ajanut tilanteen metsissämme vakavaksi. Metsäluontotyypeistämme käsittämättömät kolme neljästä on uhanalaisia. Suomessa on 833 uhanalaista metsälajia.
Uskon vilpittömästi, että Suomessa ei ole vielä herätty täysimittaisesti metsiemme vakavaan tilanteeseen.
3) Metsiemme suojelun tilanne on kestämättömän heikolla tasolla
Suomi on tuhansien metsien maa, mutta metsien suojelu on maassamme kestämättömän heikolla tasolla. Suomessa korvaamattoman arvokkaita luonnonmetsiäkin on hakkuu-uhan alla.
Koko Suomessa metsistämme suojeltuja on vain 6 prosenttia. Erityisen heikko tilanne on Etelä-Suomessa, jossa metsistä suojeltua on vain 3 %. EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää Suomea suojelemaan valtavasti enemmän, 30 %, metsistämme.
Tätä taustaa vasten uutinen Evon tiedekansallispuiston kaatumisesta on katastrofaalinen. Suomessa on saatava kasvatettua nopeasti metsien suojelun tasoa, ja yhteisten metsiemme suojeleminen on vahvasti myös tulevan hallituksen työpöydällä.
4) Maa- ja metsätalousministerin tilannekuva on pahasti hukassa
Tämän historiallisen metsäkriisin keskellä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen osoitti täydellistä ymmärtämättömyyttä tilanteen vakavuudesta esittämällä, että hakkuita voitaisiin Suomessa lisätä entisestään jo nykyisellään kestämättömältä tasolta.
Metsien kestämätön käyttö uhkaa viedä pohjan Suomen ilmastositoumuksilta, aiheuttaa äärimmäisen vakavaa lajikatoa ja aiheuttaa jopa miljardilaskun veronmaksajille.
Tällaisen kriisin keskellä suomalaisilla on oikeus odottaa ministeriltä parempaa tilannekuvaa ja vastuunkantoa.
Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi metsien nielujen pelastustalkoisiin ja päätettävä metsien uusista suojelutoimista.