Suomen metsien suojelusta liikkuu kaikenlaisia harhaanjohtavia väitteitä. Väitteet ovat helposti kumottavissa: kokosimme yhteen viisi faktaa Suomen metsien suojelusta.
1. Suomen metsistä on suojeltu tällä hetkellä vain 6 %
Metsäteollisuus tukeutuu omassa viestinnässään usein väitteeseen, jonka mukaan Suomen metsistä olisi suojeltu jopa 13 prosenttia. Väite on harhaanjohtava. Todellisuudessa lakisääteisesti pysyvästi hakkuilta suojeltua kasvullista metsämaata on Suomessa nyt 1,2 miljoonaa hehtaaria, mikä on 6,1 prosenttia kasvullisesta metsämaasta.
Miten suojeluprosentin voi sitten saada 13 prosenttiin? Ensinnäkin, lukuun on laskettu mukaan metsien lisäksi kitumaat, eli alueet, jotka ovat lähes puuttomia. Kitumaiden suojelu on toki tärkeää, mutta se vääristää kuvaa Suomen metsien suojelutilanteesta. Tämä täytyy muistaa myös Luonnonvarakeskuksen suojelutilastoja tarkastellessa: myös Luke laskee kitumaat mukaan metsien suojelutilastoihin.
Kitumaiden lisäksi lukuun on laskettu mukaan heikommin suojeltuja metsäalueita, kuten määräaikaisesti suojeltuja alueita sekä talousmetsien luontokohteita, jotka voidaan tarvittaessa lakkauttaa.
Pysyvästi hakkuilta suojeltua kasvullista metsämaata on Suomessa siis ainoastaan 6 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä suojelualueita on liian vähän. Ne ovat myös liian pieniä ja liian kaukana toisistaan, eli huonosti toisiinsa kytkeytyneitä.
Kuva: Kari Leo.
2. Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain alle 3 %
Etelä-Suomen metsien suojelutilanne on erityisen huono: vain alle kolme prosenttia metsämaasta on suojeltu. Suojelun lisääminen Etelä-Suomessa on siis erityisen tärkeää ja kiireellistä. Vanhoja metsiä on vielä jäljellä, mutta ne ovat jatkuvan hakkuu-uhan alla: jopa 85% yli 120-vuotiaista metsistä sijaitsee Etelä-Suomessa suojelualueiden ulkopuolella.
Evon tiedekansallispuiston perustaminen Hämeeseen on Etelä-Suomen metsien kannalta merkittävä ja tärkeä hanke, jota Greenpeacen vapaaehtoiset ovat ajaneet jo vuosia, ja jonka perustamisesta ympäristöministeriö teki esityksen viime vuoden marraskuussa. Helsingin yliopiston vetämä työryhmä on valmistellut kansallispuistohanketta koko kevään ja jättää esityksensä ympäristöministeriölle tänään. Evon tiedekansallispuiston toteutumiseksi täytyy vielä tehdä töitä, mutta mahdollisuudet hienoon lopputulokseen ovat käsissämme.
3. Metsien suojelu on paras keino torjua luontokatoa
Vaikka metsäteollisuus viestii ahkerasti maineensa parantamiseksi ja väittää, että metsätalous on Suomessa kestävää, se ei valitettavasti vielä pidä paikkaansa.
Metsäteollisuus on merkittävin syy lajiston uhanalaisuuteen Suomessa. Tämä johtuu siitä, että metsätalous pienentää lajien elinympäristön määrää ja laskee sen laatua.
Talousmetsien luonnonhoito on saattanut vaikuttaa siihen, että uhanalaistumisen kiihtymisvauhti on hidastunut. Ongelma on kuitenkin se, ettei uhanalaistumiskehitystä ole saatu käännettyä.
Uhanalaistuminen on jatkunut koko 2000-luvun, ja nykyään 833 metsälajia ja 76 prosenttia metsäluontotyypeistä ovat uhanalaisia. Uhanalaisuudessa on kyse ennen kaikkea kyse toimivista ekosysteemeistä, ei yksittäisistä lajeista.
Luonnonmetsien hakkaaminen ja niiden muuttaminen talousmetsiksi ja puupelloiksi tuhoaa uhanalaisten lajien elinympäristöjä, köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastokriisiä.
Monimuotoisuuden hupenemista ei siis nykyisillä metsäluonnon hoidon keinoilla pystytä pysäyttämään. Metsien suojelun lisääminen on tärkein keino luontokadon torjumiseen.
4. Suomessa on vielä jäljellä vanhoja luonnonmetsiä, joita ei ole suojeltu
Luonnonmetsällä tarkoitetaan iki- ja aarniometsiä. YK:n biodiversiteettisopimuksen määritelmän mukaan ne ovat metsiä, joita ei ole koskaan teollisesti hakattu, tai joissa kauan sitten tehdyt hakkuut ovat olleet vähäisiä ja vaikuttaneet metsän rakenteeseen vain vähän.
Luonnonmetsä eroaa selvästi tavallisesta, yksipuolisesta talousmetsästä. Valitettavasti luonnonmetsät ovat hävinneet Suomesta nopeasti ja häviävät edelleen. Luonnonmetsiä on kuitenkin vielä Suomessa jäljellä.
Mutta missä nämä viimeiset luonnonmetsät sijaitsevat?
Suomessa ei ole koskaan järjestelmällisesti ja viranomaistoimin kartoitettu viimeisiä luonnonmetsiä, vaikka niiden tärkeys suojelukohteina on jo kauan ollut tiedossa. Tämän vuoksi metsiä paraikaa kartoitetaan asiantuntijatyöryhmän koordinoimassa hankkeessa, jota rahoittaa Koneen säätiö. Greenpeacen vapaaehtoiset avustavat hankkeessa Inarin metsissä. Tulokset tullaan julkistamaan karttoihin merkittynä ja ne tullaan luovuttamaan päättäjille.
Luonnonmetsien kartoitukseen tarvitaan viranomaisten ja riippumattomien suojelun asiantuntijoiden työtä.
5. EU vaatii jäseniään suojelemaan viimeiset luonnonmetsät – Suomen on aika toimia nyt
EU vaatii kaikkia jäseniään kartoittamaan ja suojelemaan jäljellä olevat luonnonmetsät. Myös Suomen hallitus on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen.
Luonnonmetsien suojelemiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä. Valtionmetsien suojelua on lisättävä suojeluohjelmalla ja Metsähallituksen omistajaohjauksella, ja yksityismetsien suojelurahoitus on moninkertaistettava.
Keräämme paraikaa nimiä vetoomukseen, joka tullaan luovuttamaan pääministeri Sanna Marinille ennen 11. lokakuuta 2021 alkavaa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta. Suomi on hyväksynyt biodiversiteettisopimuksen, ja se sitoo hallitustamme.
Tule mukaan vaatimaan lisää suojelua! Allekirjoita vetoomus ja vaadi Sanna Marinilta tekoja Suomen viimeisten luonnonmetsien suojelemiseksi.