6 Myyttiä uusiutuvasta energiasta

Uusiutuva energia on kannattavaa, toimivaa ja luotettavaa. Kaikki tarvittava teknologia on jo olemassa. Ainoastaan poliittinen tahto puuttuu. Tällä sivulla on listattu muutamia yleisimpiä uusiutuvaan energiaan liittyviä myyttejä. Selitämme myös miksi ne ovat todella vain myyttejä, eivätkä todellisuutta. 

Myytti 1

Uusiutuva energia on liian kallista.

Tällä hetkellä uusiutuva energia on itseasiassa halvempaa kuin hiili ja ydinvoima

Olipa kyseessä fossiilisia tai uusiutuvaa energiaa hyödyntävä laitos, sen rakentaminen maksaa. Fossiilisten polttoaineiden tapauksessa kustannukset eivät lopu siihen. Hiiltä täytyy ostaa, jotta on mitä polttaa. Lisäksi hiilikaivostoiminta aiheuttaa ympäristölle valtavia vahinkoja. Uusiutuvan energian tapauksessa näitä ongelmia ei ole, auringonvalo ja tuuli ovat ilmaisia ja ympäristöystävällisiä.

Hiilen ja ydinvoiman käyttö energianlähteenä aiheuttaa lisäksi kustannuksia, jotka eivät näy sen markkinahinnassa. Hiilen hintaan ei ole lisätty esimerkiksi ilmastonmuutokset torjumisen kustannuksia, vesistöjen saastumista tai hiilen polton ja louhimisen aiheuttamia terveyskustannuksia. Hiilikaivostyöläisen ammatti Kiinassa on maailman vaarallisin ammatti. 

Jos noudatettaisiin ”saastuttaja maksaa”-periaatetta ja kaikki nämä ulkoiskustannukset lisättäisiin hiilen hintaan, olisi hiilen hinta arvioiden mukaan moninkertainen: tuotantovaiheessa kulutettu vesi, vesien saastuminen, terveysvaikutukset ja ilmastonmuutosta edistävät päästöt. 

 

Myytti 2

Uusiutuvat energianlähteet ovat edelleen scifiä, eivät totta.

Uusiutuvat energiantuotantomenetelmät ovat käyttövalmiita ja toimivat luotettavasti monissa maissa ympäri maailman.

Saksa saa jo 25% sähköstä uusiutuvista lähteistä. Tavoitteena on, että 80% tuotetusta energiasta on uusiutuvaa vuoteen 2050 mennessä. Lähde

Portugali tuotti yli 70% sähköstään uusiutuvilla vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Lähde 

Kiina tuotti vuonna 2012 pelkästään tuulella 100,4 miljardia kilowattituntia (eli enemmän kuin koko Suomen sähkönkulutus), vesivoimalla 864 miljardia kWh, aurinkosähkölläkin noin 3,5 miljardia kWh. Vesivoima mukaan laskettuna uusiutuvilla tuotettiin 19 % koko Kiinan sähköntuotannosta. Lähde 

 

Myytti 3

Uusiutuvat energiantuotantomenetelmät eivät voi tuottaa sähköä 24/7.

Avain jatkuvaan tuotantoon on useiden energialähteiden käyttö samaan aikaan. Aurinko- ja tuulienergian, vesivoiman, biokaasun, biomassan ja maakaasun yhdistelmällä takaamme, että meillä on aina tarpeeksi tuotantoa vastataksemme kysyntään. 

Kun aurinko laskee, tuulienergian tuotanto yleensä kasvaa ja kun tuuli tyyntyy yhdellä alueella se yleensä vahvistuu toisaalla. Silloin kun energiaa tarvitaan eniten, tuotantoa voidaan vahvistaa biokaasulla- ja maakaasuilla, biomassalla ja vesivoimalla. Niillä voidaan vastata myös yhtäkkisiin sähkön kysynnän nousuihin.

 

Myytti 4

Suomen sähköverkko ei pysty käsittelemään uusiutuvaa energiaa. 

Suomen sähköverkko vaatii joka tapauksessa uudistusta, riippumatta käytetystä energianlähteestä. On paljon järkevämpää investoida uuteen järjestelmään, kuin tuhlata rahaa vanhaan, jossa tulee olemaan ongelmia jatkossakin. Valinta on samankaltainen kuin korjatako vanha VHS-soitin vai ostaako uusi DVD-soitin.

Mikä on Smart Grid eli älykäs verkko? Älykäs verkko pystyy yhdistämään useita energianlähteitä ja vuorottelemaan eri lähteiden ja tuotantolaitosten välillä. Näin voidaan taata jatkuva, sujuva sähköntuotanto. Älykäs verkko antaa mahdollisuuden rakentaa laajoille alueille levittyviä tuotantoverkostoja. Älykäs verkko mahdollistaa esimerkiksi sen, että omakotitalon katolle voidaan asentaa aurinkopaneelit ja niiden tuottama ylimääräinen energia voidaan syöttää verkkoon. 

 

Myytti 5

Uusiutuva energia vahingoittaa ympäristöä.  

Linnut: Se, että tuulivoimalat vahingoittavat lintuja, on yleinen perustelu tuulivoimaa vastustettaessa. Jos ympäristövaikutusarviot toteutetaan asianmukaisesti ja lintujen muuttoreitit otetaan huomioon, nämä ongelmat voidaan välttää. Kannattaa myös muistaa, että liikenne ja esimerkiksi vapaana liikkuvat kissat tappavat lintuja moninkertaisesti tuulivoimaan verrattuna.On erittäin tärkeää, että nämä arvioinnit tehdään lintujen turvallisuuden varmistamiseksi. Lähde 

Melu: Tutkimukset osoittavat, että melua, ja erityisesti tuulivoimaloiden tuottamaa melua, koskevat valitukset ovat yleensä aiheettomia. Useimmissa tapauksissa kyseessä on todellisuudessa esteettisestä haitasta johtuva valitus, jollaisia tehdään yhtä lailla hiili ja ydinvoimaloista. Tutkimuksissa myös todetaan, että "melua" koskevat valitukset ovat vähentyneet kun paikalliset yhteisöt ovat saaneet tuloja uusituvan energian hankkeista. 

Maankäyttö: Alueita, joille on rakennettu tuulivoimaloita, voidaan jatkossakin käyttä ongelmitta maanviljelyyn ja karjan laiduntamiseen. Kansaivälisesti kokemukset ovat osoittaneet, että tuulivoimaloiden läheisyys ei vaikuta karjaan millään tavalla.

Uusiutuvien jalanjälki: Toisin kuin hiili ja ydinvoima, uusiutuva energia kuittaa hiilijalanjälkensä ja vieläpä melko nopeasti. Esimerkiksi aurinkopaneelit, paikasta riippuen, nollaavat hiilijalanjälkensä noin neljässä vuodessa.

 

Myytti 6 

Greenpeace haluaa sulkea kaikki hiili- ja ydinvoimalat heti tänään.

Energiavallankumouksessa tarkoituksena on siirtyä vaiheittain uusiutuvaan energiaan. Se on suunnitelma siitä, miten Suomi voi vähentää riippuvuuttaan hiilestä ja ydinvoimasta samalla investoiden uusiutuviin. 

Siirtyminen täysin uusiutuvaan energiaan vaatii aikaa ja kolme askelta:

1. Energiatehokkuutta tulee lisätä. Sähköä tulee käyttää järkevästi, jotta saamme tehtyä enemmän käyttämällä aina vain vähemmän sähköä.

2. Investoinnit uusiutuviin täytyy aloittaa nyt ja niitä tulee lisätä ajan kuluessa. 

3. Investoinnit hiileen ja ydinvoimaan täytyy lopettaa ja hiilivoimaloita täytyy sulkea sitä mukaa kun ne vanhentuvat.

 

Mitä seuraavaksi? 

Suomessa tehdään investointeja uusiutuvaan energiaan, mutta ei läheskään tarpeeksi nopeasti. Uusiutuvan energian potentiaali Suomessa on valtava ja kaiken lisäksi uusiutuvan energian kehittäminen toisi tullessaan tuhansia työpaikkoja. Ei ole mitään parempaa aikaa Energiavallankumoukselle kuin juuri nyt!

Lisää tietoa Suomen Energiavallankumoussuunnitelmasta löydät täältä.

Uusimmat päivitykset

 

Kiina ja ilmastonmuutos: Greenpeacen taustapaperi

Julkaisu | syyskuu 23, 2007 at 1:00

Greenpeacen taustapaperi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä Kiinassa.

Greenpeacen pääsihteeri Gerd Leipold tapasi

Kuva | syyskuu 19, 2007 at 2:00

Greenpeacen pääsihteeri Gerd Leipold tapasi YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin YK:n ilmastokokouksen alla.

Greenpeace on tyytyväinen Coca

Kuva | syyskuu 17, 2007 at 15:56

Greenpeace on tyytyväinen Coca-Colan lupaukseen käyttää ilmastoystävällistä tekniikkaa Beijingin olympialaisissa.

Ilmastoneuvottelujen kalenteri

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 14:27

Ajalle 2007-2009

Kioto plus – kilpajuoksu ajan kanssa

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 14:16

Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kososen ja Helsingin yliopiston tutkija Simo Kyllösen Powerpoint-esitys kansainvälisten ilmastoneuvottelujen kiemuroista. Esitys on osa 17.9.2007 järjestettyä toimittajabriiffausta.

Tietopaketti: tilastokaavioita päästöistä

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 1:00

Kaaviot: Ilmastopäästöt asukasta kohti eri maissa, Maailman ilmastopäästöjen lähteet, Ilmastopäästöjen lähteet Suomessa, Eri liikkumismuotojen ilmastovaikutus, Suurimmat päästäjät kun metsäkato huomioidaan.

Ilmastopolitiikan pieni sanakirja

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 1:00

Keinot päästöjen vähentämiseksi – vertailussa kolme skenaariota

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 1:00

Energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran Powerpoint-esitys kolmesta eri skenaariosta päästöjen vähentämiseksi. Esitys on osa 17.9.2007 järjestettyä toimittajabriiffausta. PDF-versio.

Keinot päästöjen vähentämiseksi – vertailussa kolme skenaariota

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 1:00

Energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran Powerpoint-esitys kolmesta eri skenaariosta päästöjen vähentämiseksi. Esitys on osa 17.9.2007 järjestettyä toimittajabriiffausta.

Kioto plus – kilpajuoksu ajan kanssa

Julkaisu | syyskuu 17, 2007 at 1:00

Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kososen ja Helsingin yliopiston tutkija Simo Kyllösen Powerpoint-esitys kansainvälisten ilmastoneuvottelujen kiemuroista. Esitys on osa 17.9.2007 järjestettyä toimittajabriiffausta. PDF-versio.

1071 - 1080 1217 tulokset.