Usein kysyttyä

Sivu - tammikuu 13, 2014
Olemme maailmanlaajuisesti tunnettu järjestö, ja toimintamme herättää myös paljon uteliaisuutta. Tältä sivulta selviää vastaukset yleisimpiin Greenpeacea koskeviin kysymyksiin

 

24. tammikuuta 2014

Greenpeacen rahoituksen perusta on feissareiden värväämät lahjoittajat. © Greenpeace

Kuka rahoittaa Greenpeacea?

Greenpeacen rahoitus maailmanlaajuisesti koostuu pääosin noin 2,9 miljoonan yksityisen ihmisen lahjoituksista. Nämä yksityiset ihmiset ovat koko toimintamme selkäranka, ja ilman heitä toimintamme ei olisi nykymuodossaan mahdollista. Saamme jonkin verran tukea myös riippumattomien yksityisten hyväntekeväisyyssäätiöiden lahjoituksista.

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimiva Greenpeace Nordic toimii omavaraisesti näiden maiden lahjoittajien voimin. Greenpeace Nordicin saamat lahjoitukset vuonna 2012 olivat noin 18 miljoonaa euroa. Lahjoittajia Pohjoismaissa vuonna 2012 oli 143 997. Maailmanlaajuisesti Greenpeace sai vuonna 2012 lahjoituksia yhteensä 264,94 miljoonaa euroa. Greenpeacen rahoitus niin Pohjoismaissa kuin maailmanlaajuisesti koostuu siis hyvin suuresta määrästä pieniä lahjoituksia.

Greenpeacen toiminnan periaate on olla riippumatton niin valtiosta kuin elinkeinoelämästäkin. Emme siis vastaanota lainkaan tukea viranomaisilta, valtioilta, valtioidenvälisiltä organisaatioilta kuten YK:lta tai EU:lta, emme poliittisilta puolueilta emmekä yrityksiltä tai yritysten edustajilta. Kieltäydymme myös yksityisistä lahjoituksista, jotka vaarantavat itsenäisen toimintamme. Näin takaamme riippumattomuutemme ja vältämme suurien rahoittajien vaikutuksen tavoitteisiimme, toimintatapoihimme ja arvoihimme. Tämä antaa meille mahdollisuuden puuttua kaikkien sellaisten yritysten ja valtioiden toimintaan, jotka tuhoavat ympäristöä.

Greenpeace on mm. Amnestyn, WWF:n, World Visionin ja Kirkon Ulkomaanavun tavoin jäsenenä Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä, jonka vastuullisen varainhankinnan suosituksiin kuuluu että lahjoittajista kerätty tieto on vain järjestön omassa käytössä. Greenpeace on myös allekirjoittanut kansainvälisten kansalaisjärjestöjen vastuullisuusperuskirjan, INGO Accountability Charterin, jonka varainhankinnan eettisiin periaatteisiin kuuluu lahjoittajien oikeus anonyymiuteen, ellei lahjoitus ole niin suuri että lahjoittajan henkilöllisyys on olennaista riippumattomuutemme kannalta. Siten varainhankinnan ja rahoituksen raportoinnissa noudatamme samoja periaatteita kuin muutkin INGO Accountability Charterin allekirjoittajat, mm. Amnesty International, Oxfam, World Vision, Plan ja Transparency International.

Lue rahoituksestamme myös täältä. Eri vaihtoehdoistasi lahjoittaa Greenpeacellelisää tietoa löydät lahjoitussivuiltamme.

 

29. tammikuuta 2014 Greenpeace Nordicin pääsihteeri Mads Flarup Christensen mielenosoituksessa.

© Uffe Weng / Greenpeace

Kuka johtaa Greenpeacea?

Greenpeacen toimintaperiaatteena on kyetä tekemään nopeita päätöksiä ja reagoimaan kiireellisesti ympäristöongelmiin. Tätä varten päätöksentekorakenteemme on monien muiden kansainvälisten järjestöjen tapaan hyvin virtaviivaistettu ja päätökset tehdään kokeneiden ympäristönsuojelun osaajien voimin.

Suomessa toimi yhteispohjoismainen Greenpeace Nordic (Föreringen Greenpeace Norden). Greenpeace Nordicissa ylintä valtaa käyttävät äänestävät jäsenet. Jäseniltä edellytetään kokemusta, ammattitaitoa ja ansioitumista ympäristönsuojelussa, kansalaistoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, sekä järjestön arvojen jakamista. Greenpeace Nordicin äänestävät jäsenet ovat (tammikuu 2014):

Mats Abrahamsson, Jan Beranek. Joakim Bergman, Eoin Dubsky, Jo Dufay, Magdalena Figura, Barbara Kuepper, Iza Kruszewska, Rune Leithe-Eriksen, Polina Malysheva, Iris Menn, Carl-Henrik Monrad-Aas, Maciej Muskat, Thomas Neumann, Meri Pukarinen, Duane Raymond, Mattias Schickhofer, Robert Schmidt, Pernilla Svenberg, Sari Tolvanen

Jäsenet valitsevat vuosikokouksessa Greenpeace Nordicin hallituksen. Hallitus on järjestön laillisesti vastuullinen päättävä elin vuosikokousten välillä. Greenpeace Nordicin hallituksen jäsenet ovat (tammikuu 2014):

Puheenjohtaja, Kirsten Sander, Tanska
Arni Finnsson, Islanti
Mats Knapp, Ruotsi
Dag Kühle-Gotovac, Norja
Simo Kyllönen, Suomi
Agneta Rythén Martin, Ruotsi

Hallitus valitsee järjestölle jokapäiväisestä toiminnasta vastaavan pääsihteerin, joka tällä hetkellä on tanskalainen Mads Flarup Christensen. Suomen vastaavana ohjelmajohtajana toimii Sini Harkki.

Greenpeace Nordic lähettää vuosittain muiden paikallistoimistojen tapaan Greenpeace Internationalin (Stichting Greenpeace Councilin) vuosikokoukseen edustajan. Nämä paikallistoimistojen edustajat muodostavat Greenpeace Internationalin äänestävän jäsenistön. Vuosikokouksessa edustajat valitsevat tai erottavat Greenpeace Internationalin hallituksen, ja yhdessä hallituksen kanssa päättävät Greenpeacen globaaleista tavoitteista ja periaatteista. Hallitus on Greenpeace Internationalin laillisesti vastuullinen päättävä elin, ja valitsee Greenpeace Internationalin jokapäiväisestä toiminnasta vastaavan kansainvälisen pääsihteerin. Kansainvälisenä pääsihteerinä toimii eteläafrikkalainen Kumi Naidoo. Vuosikokousten välillä paikallistoimistot seuraavat vuosikokouksessa linjattuja globaaleja tavoitteita ja periaatteita.

Lisää järjestömme hallinnosta voit lukea tältä sivulta.

31. tammikuuta 2014

Greenpeacen vapaaehtoisia ja työntekijöitä yhteisessä tapaamisessa. © Jonne Sippola

Miten Greenpeacen toimintaan voi vaikuttaa?

Jäsenten ja hallituksen lisäksi Greenpeacen toiminnan suunnitteluun osallistuvat Greenpeacen vapaaehtoiset ja työntekijät. Esimerkiksi Greenpeace Nordicin vuosittaisessa yhteisessä ohjelmakokouksessa vapaaehtoisedustajat ja työntekijät ideoivat ja suunnittelevat vuoden tulevia kampanjoita ja niiden toteutusta. Myös kansallisissa vapaaehtoistapaamisissa ja palavereissa kehitetään toimintatapoja yhdessä kampanjoitsijoiden kanssa.

Greenpeacen vapaaehtoiseksi voi ryhtyä kuka tahansa 18-vuotta täyttänyt. Aktiivisuuden ja kokemuksen myötä vapaaehtoisemme voivat ottaa enemmän vastuuta järjestötyössämme ja monet aktiiviset vapaaehtoisemme päätyvät myös järjestön työntekijöiksi. Esimerkiksi Greenpeace Nordicin pääsihteeri Mads Flarup Christensen aloitti Greenpeacella vapaaehtoisena.

Vapaaehtoiseksi voit ilmoittautua näiltä sivuilta käsin ja avoimia työpaikkojamme voit tarkistaa täältä.

24. tammikuuta 2014

Greenpeacen Sini Harkki, Poliisihallituksen johtaja Mikko Paatero ja Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen keskustelemassa kansalaistottelemattomuudesta Greenpeacen 40-vuotisjuhlissa. © Matti Snellman / Greenpeace

Miksi Greenpeacen aktivistit rikkovat joskus lakia?

Rauhanomaisella kansalaistottelemattomuudella on pitkä ja vakiintunut osa yhteiskunnallisten muutosten ajamisessa. Niin Suomen kuin Intian itsenäisyyttä, työväen oikeuksia kuin rotuerottelun päättymistä Yhdysvalloissa on ajettu rauhanomaisella kansalaistottelemattomuudella.

Meidän aikamme suurena haasteena ovat ympäristöongelmat, jotka usein vaikuttavat suoraan myös ihmisten hyvinvointiin. Luonto ei voi äänestää, puolustaa itseään parlamenteissa tai istua yhtiökokouksissa. Meidän ihmisten on pidettävä luonnon puolta. Greenpeace on jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin päättäjien kuin yritysten kanssa. Mutta jos päättäjät ja yritykset eivät kuuntele kansalaisyhteiskuntaa, tai toimivat riittämättömästi, ovat Greenpeacen aktivistit valmiita rauhanomaiseen kansalaistottelemattomuuteen. Kansalaistottelemattomuus edistää yleistä tietoisuutta ongelmista sekä niiden aiheuttajista, ja näin edesauttaa niin politiikkoja kuin liike-elämää tekemään ympäristöystävällisiä päätöksiä.

Aktivistiemme suora toiminta ammentaa Martin Luther Kingin ja Mahatma Gandhin kansalaistottelemattomuuden periaatteista: kansalaistottelemattomuudella tavoitellaan yhteistä hyvää, eikä omaa henkilökohtaista etua. Aktivistimme toimivat avoimesti omin kasvoin ja omin nimin ja täysin väkivallattomasti. Oikeuslaitosta ei paeta, vaan aktivistimme ovat valmiita kohtaamaan oikeuslaitoksen, esittämään kantansa ja ottamaan vastaan seuraukset.

Lisää toimintatavoistamme voit lukea täältä.

31. lokakuuta 2013

Greenpeacen suora toiminta 80-luvulla edisti kansainvälistä kieltoa upottaa ydinjätettä valtameriin. 09/06/1982 © Greenpeace / Pierre Gleizes

Auttaako suora toiminta ympäristönsuojelussa?

Greenpeace on koko olemassaolonsa ajan hionut toimintatapojaan voidakseen edistää ympäristönsuojelua mahdollisimman tehokkaasti. Yli 40 vuoden toimintamme aikana olemme oppineet, että rauhanomainen suora toiminta on tehokas ja toimiva tapa saada huomiota ympäristöongelmille ja edistää ympäristönsuojelua - muuten suora toiminta ei kuuluisi keinoihimme. Ymmärrämme myös, etteivät kaikki ole toimintatavoistamme samaa mieltä. Ympäristönsuojelu ei kuitenkaan ole suosiokisa, ja siksi aktivistimme ovat valmiita ryhtymään suoraan toimintaan luonnon puolesta vaikka se herättäisi joissain ristiriitaisia tunteita.

Suora toiminta on aina osa laajempaa ja kauaskantoisempaa kampanjaa. Suora toiminta on vain yksi monista elementeistä, jotka muodostavat suuren kampanjakokonaisuuden. Kampanjoiden muita elementtejä ovat mm. tutkimustyö niin ympäristöongelmien laadusta kuin aiheuttajista, analyysi syyllisistä ja ratkaisuvaihtoehdoista, keskustelu ja vuorovaikutus mm. politiikan ja liike-elämän kanssa sekä vaikuttaminen suureen yleisöön.

Voit lukea voitoistamme lisää täältä.

14. huhtikuuta 2010

Greenpeacen aktivistit protestoimassa elintarvike- ja kosmetiikkajätti Unileverin palmuöljynkäyttöä vastaan. © Greenpeace / Will Rose

Miksei Greenpeace kritisoi juuri tätä yritystä/valtiota?

Greenpeace toimii yli 40 maassa ja on yli 40 vuotta vanha. Toimintamme on niin monipuolista, että Suomeen kantautuu vain murto-osa siitä mitä olemme tehneet. Oli kyse ExxonMobilin ilmastodenialismista, Meksikonlahden öljyvuodon aiheuttaneesta BP:stä, Kiinan hiilivoimasta, Saksan metsäteollisuudesta tai öljyriippuuvuen suhteesta Irakin sotaan, olemme puuttuneet useampiin asioihin kuin yleensä tiedostetaan.

Emme kuitenkaan ole kaikkivoipa järjestö, ja valitettavasti resurssimme eivät riitä kaikkeen. Useissa valtioissa myös kansalaisjärjestöjen toiminta on erittäin kontrolloitua tai kokonaan kiellettyä, minkä takia emme kykene olemaan läsnä kaikkialla. Teemme siis tarkkaa analyysia miten ja mihin meidän olisi keskitettävä voimavarojamme saadaksemme suurimman muutoksen aikaan. Globaalina järjestönä pyrimme valitsemaan maailmanlaajuisten kampanjoidemme kannalta ratkaisevissa rooleissa olevat tahot, joihin voimme vaikuttaa. Kampanjoidemme kohteeksi seuloutuvat siis tavoitteidemme kannalta keskeiset tekijät, joihin vaikuttamalla voimme saada aikaan suuremman muutoksen globaalien ongelmien kannalta kuin puuttumalla suurempaan määrää pienempiä tekijöitä.

Miksei Greenpeace puutu juuri tähän Suomen ympäristöongelmaa?

Kampanjoillamme pyrimme puuttumaan suurimpiin globaaleihin ympäristöongelmiin, kuten maailmanlaajuiseen metsäkatoon tai ilmastonmuutokseen. Seitsemän miljardin ihmisen maailmassa erikokoisia ympäristöongelmia on valitettavasti niin paljon, ettemme kykene puuttumaan kaikkeen. Rajallisten resurssien takia jokainen alueellinen toimisto keskittyy kampanjakohteisiin, joilla on maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisemisessa keskeinen osa. Esimerkiksi globaalin metsäkadon kannalta Suomen valtionyrityksen Neste Oilin indonesialaisen palmuöljyn käyttö on erittäin keskeinen kampanjakohde Suomessa. Kampanjoistamme voit lukea lisää kampanjasivuiltamme.

Paikallisten ympäristöongelmien ratkaisemisessa paikallisilla ihmisillä on aina keskeinen rooli. Toivomme, että toimintamme inspiroi ihmisiä puuttumaan ympäristöongelmiin myös paikallistasolla, sillä luonto tarvitsee järjestöjen lisäksi myös yksityisiä ihmisiä puolelleen. Oman ympäristökampanjan laatimiseen vinkkejä ja ohjeita löytää esimerkiksi tältä sivulta (englanniksi).

 

Jos et löydä vastausta täältä, ota yhteys viestintäpäällikköömme.

Aiheet
Tagit