Ilmastonmuutos Arktiksella

Sivu - helmikuu 21, 2012
Arktinen alue lämpenee muuta maapalloa nopeammin ja myös ilmastonmuutoksen seuraukset huomataan siellä ensiksi. Yksi huomattavimmista seurauksista on arktisen merijään peittävyyden ja paksuuden nopea väheneminen.

Pohjoisen jäämeren arvioidaan olevan kesällä täysin jäätön vuosina 2030 – 2050, mutta tämä on mahdollista jo aivan lähivuosina. Ikirouta ja jäävuoret sulavat ja Grönlannin massiiviset jäätiköt hupenevat ennätystahtia.

 

Merijää on koko arktisen ekosysteemin perusta ja sen kutistumisella on merkittäviä seurauksia Arktiksen ihmisille ja eläimille. Miten merijäätä mitataan?

Ilmastonmuutoksen lisäksi Arktista uhkaavat monet muut ihmisen aiheuttamat stressitekijät kuten ilman ja veden saasteet, liikakalastus ja otsonikerroksen ohentuminen. Kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutus on liikaa arktiselle ekosysteemille.

Arktis vaikuttaa koko ilmastoon

Arktista kutsutaan joskus “maailman jääkaapiksi”, osin siksi, että arktinen merijää vaikuttaa koko maailman ilmastoon. Merijää heijastaa auringon valoa kun taas jäätön meri imee sitä puoleensa. Jään vähentyessä yhä suurempi osa jäämerestä imee valoa puoleensa ja tämä nopeuttaa lämpenemistä. Lämpeneminen edelleen lisää jään sulamista. Tämä on esimerkki palautesyklistä, jossa ilmaston lämpeneminen aiheuttaa lisää ja lisää lämpenemistä.

Toinen arktinen palautesykli liittyy sulavaan ikiroutaan. Ikirouta on pysyvästi jäätynyttä maata, jota löytyy arktisella alueella niin maalta kuin merenpohjasta. Ilmastonmuutoksen myötä ikirouta sulaa. Sulaessaan ikirouta vapauttaa varastoimaansa metaania, joka on erityisen voimakkaasti ilmastoa lämmittävä kaasu. Ilmasto lämpenee siis entistä nopeammin ja lisää ikiroutaa sulaa.

Vaikutukset ihmisiin ja luontoon

Arktisen merijään hupeneminen vaikuttaa arktisiin alkuperäiskansoihin, joista monet perustavat elinkeinonsa merijäällä eläville eläimille. Jotkut rannikolla elävät yhteisöt ovat jo joutuneet jättämään kotinsa, sillä merijään väheneminen ja nouseva meren pinta aiheuttavat rannikon eroosiota ja myrskyt iskevät rantaan entistä kovemmin. Lue Jamalin niemimaalla elävän naisen terveiset Ruotsin ympäristöministerille (englanniksi)

Jääkarhut eivät voi elää ilman merijäätä. Ne tarvitsevat jäätä metsästääkseen ruokaa ja kasvattaakseen poikasensa. Jääkarhuja hukkuu aiempaa enemmän, koska ne joutuvat uimaan entistä pidempiä matkoja jäälauttojen välillä. Tutkijat ovat myös havainneet, että jääkarhut ovat ensimmäistä kertaa alkaneet syödä toisiaan ruoan puutteen seurauksena.

 

Merijää on välttämätöntä monille muillekin lajeille kuten mursuille, hylkeille ja valaille. Hylkeet ovat erityisen haavoittuvaisia merijään vähenemisen seurauksille, koska ne synnyttävät ja hoitavat poikasensa jäällä ja käyttävät jäätä levähtämiseen. On hyvin epätodennäköistä, että nämä lajit sopeutuisivat elämään ilman kesäistä merijäätä.

Lue lisää ratkaisuista Arktiksen pelastamiseksi.