Shellin suunnitelmana on porata viisi koelähdettä: kaksi Torpedon ja Sivulliqin alueilla Beaufortinmerellä ja kolme Burgerin alueella Tšuktšimerellä. Shell on jo usean vuoden ajan hakenut toimilupia Alaskan rannikolle. Se omistaa 275 toimilupa-aluetta yksin Tšuktšimerellä. Öljynporausalukset Noble Discoverer ja Kulluk aloittivat poraukset heinäkuussa.
Shell näkee Arktiksen merkittävänä öljynetsintäalueena. Shellin mukaan alueella “on merkittävä hyödyntämätön potentiaali, jolla on yhä tärkeämpi rooli tulevaisuuden energiahaasteen kohtaamisessa.” Yhtiö näkee mahdollisuuden olemalla johtava öljynetsijä Alaskassa: ”kuten kuuhun laskeutumisessa ei ole haittaa olla ensimmäinen.”
Miksi Shellin on luovuttava hankkeestaan?
Kallista ja turhaa
Pienet öljy-yhtiöt, kuten brittiläinen Cairn Energy, ovat turhaan etsineet öljyä Arktiselta. Shellin mukaantulo nostaa ratkaisevasti panoksia Arktiksella. Vuoden 2012 öljynetsinnän kustannuksien odotetaan olevan yli 800 miljoonaa dollaria (610 miljoonaa euroa), niiden neljän miljardin dollarin (kolmen miljardin euron) lisäksi, jotka Shell on tähän mennessä hankkeeseen käyttänyt.
Haasteelliset olosuhteet
Jääolosuhteet Alaskan rannikolla ovat hankalat. Meri on suuren osan vuotta jäässä ja tiheän sumun peittämä. Alueella myrkyt ovat yleisiä ja lämpötila on suuren osan vuotta pakkasella.
Puutteellinen öljyntorjuntasuunnitelma
Shell väittää olevansa hyvin valmistautunut öljyntorjuntaan. Yhtiön mukaan sillä on “hyväksi havaittu toimintapa kohdata öljynporauksen haasteet äärimmäisissä arktisissa olosuhteissa.” Yhtiön omassa öljyntorjuntasuunnitelmassa myönnetään kuitenkin, että lähteen tukkiminen ja öljy vuodon puhdistaminen yksinkertaisesti keskeytettäisiin huonon sään ajaksi, mikä on Arktiksella tavallista. Öljypuomit toimisivat huonosti helpommissakin jääolosuhteissa.
Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen USGS raportti Alaskan öljynporauksesta totesi, ettei “ole olemassa kattavaa tapaa puhdistaa öljypäästöjä merijäästä”. Nykyisissä öljynkeräysjärjestelmissä on “vakavia rajoituksia” ankarien sääolosuhteiden takia.
Yhdysvaltain rannikkovartiosto myöntää, ettei Alaskassa ole tarvittavaa infrastruktuuria, joka tarvitaan öljylähteen sulkemiseksi. Amiraali Robert Papp Jr sanoi, että “siellä ei ole tällä hetkellä mitään, mistä voisimme operoida... emme voi millään keinolla lähettää apuun useita tuhansia ihmisiä kuten teimme Deepwater Horizonin onnettomuudessa.”
Haavoittuva luonto ja eliöstö
Alaskalla on yli 64 000 kilometriä rantaviivaa, enemmän kuin muilla Yhdysvaltojen osilla yhteensä, ja öljyvuodolla olisi katastrofaaliset seuraukset eläimille ja kalastukselle. Alue on elinalue useille sellaisille lajeille, joita ei ole missään muualla Yhdysvalloissa. Tällaisia lajeja ovat muun muassa jääkarhu, erilaiset hylkeet, grönlanninvalas ja useat kalalajit sekä linnut kuten kyhmyhaahka ja tunturihaukka.
Shellin arktisten merialueiden öljynporaus takkuilee
Kovista odotuksistaan ja suunnitelmistaan huolimatta Shellin matka kohti pohjoisen kultasuonia ei ole sujunut mutkitta. Vielä toistaiseksi on säästytty suurilta öljyvuodoilta, mutta riskit ovat suuret ja jo tähän mennessä ongelmia on aiheutunut niin kaluston kuin olosuhteidenkin kanssa. Poraus on jatkunut vasta lyhyen aikaa, mutta jo nyt on kertynyt useita syitä miksi Shellin ei pitäisi jatkaa öljynporausta arktisilla vesillä.