Neste Oilin virheinvestointi palmuöljydieseliin

Suomalaisesta valtionyhtiöstä Neste Oilista on tullut yksi maailman viidestä suurimmasta palmuöljyn käyttäjästä. Palmuöljy on Neste Oilin biodieselin ja -kerosiinin pääraaka-aine. 

Palmuöljyntuotannon hiilijalanjälki on raskas. Palmuöljyplantaaseja laajennetaan Kaakkois-Aasian sademetsiin ja turvemaille. Raivaamisesta syntyy globaalisti merkittävät päästöt. Monet lajit, kuten orangit ja sumatrantiikerit ovat sukupuuton partaalla palmuöljyplantaasien laajenemisen takia. Palmuöljyplantaaseja laajennetaan paikallisyhteisöjen elämäntavoista välittämättä perinteisiä elinkeinoja tuhoten.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että palmuöljydieselillä saavutetaan korkeintaan hyvin vähäiset päästövähennykset fossiilisiin verrattuna. Palmuöljydieselin päästöt ovat epäsuorat vaikutukset huomioiden jopa fossiilisia pahemmat.

Neste Oil on vastannut palmuöljyä koskevaan laajaan kritiikkiin nostamalla muiden raaka-aineiden suhteellista osuutta biodieselin raaka-aineena, mutta palmuöljyn absoluuttinen käyttö on lisääntynyt huikeaan 1,4 miljoonaan tonniin vuonna 2012.

Neste Oil väittää hankkivansa kestävästi tuotettua palmuöljyä. Käytännössä tämä ei ole yhtiön mittakaavassa mahdollista. Lähes kaikki suuret tuottajat raivaavat sademetsiä ja turvemaita. Neste Oil ei ole suostunut paljastamaan tuottajiaan, mikä viittaa siihen, että yhtiö tietää joukossa olevan vastuuttomasti toimivia yrityksiä. 

Perusongelma on lisäksi se, että biopolttoaineiden tuotanto on aiheuttanut uuden kysynnän lisäyksen kasviöljymarkkinoille, mikä johtaa väistämättä uuden viljelypinta-alan raivaamiseen. 

Vuosien 1991 – 2006 välillä, palmuöljyplantaaseja perustettiin noin 318 000 hehtaaria vuodessa, mikä vastaa 52 jalkapallokenttää tunnissa (1).  Indonesian hallitus suunnittelee antavansa edelleen neljä miljoonaa hehtaaria maata raivattavaksi biopolttoaineisiin tarkoitetuiksi palmuöljyplantaaseiksi vuoteen 2015 mennessä. (2)

Palmuöljyn tuotannon kasvun seuraukset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä. Koska valtaosa plantaaseista laajenee runsaasti hiiltä varastoiviin metsiin tai turvemaille, syntyy raivaamisesta valtavasti päästöjä. Indonesian päästöt tuhotuilta tai heikennetyiltä turvemailta ovat noin 1.8 Gt CO2 vuodessa. (3) Tämä vastaa neljää prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, (4)  ainoastaan promillen alalta maailman maapinta-alasta. (5)

Euroopan komissio on ehdottanut perinteisten viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden osuuden rajoittamista viiteen prosenttiin liikenteen energiankäytöstä osana uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämistä jäsenmaissa. Tästä seuraa, että perinteisen biodieselin kysyntä ei todennäköisesti enää juuri kasva EU:ssa. Jatkossa parhaiten pärjäävät jäte- ja tähdepohjaiset biopolttoaineet, joilla saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä.

Neste Oilin on ryhdyttävä toimiin ja parannettava toimintaperiaatteitaan ja -tapojaan.

Neste Oilin on aika luopua osallisuudestaan sademetsien tuhoamisessa, ilmaston muutoksen pahentamisessa ja ihmisoikeusrikkomuksissa.

Greenpeace vaatii Neste Oilia:

• ilmoittamaan tarkan ja sitovan aikataulun, jossa yhtiö luopuu kaikista viljelypinta-alan laajentamiseen johtavista raaka-aineista tuotantoketjussaan;

• määrittelemään kattomäärän tonneissa näille raaka-aineille ja korvaamaan ne jäterasvoilla ja kestävästi tuotetuilla uuden sukupolven raaka-aineilla;

• julkistamaan alkuperätiedot ja tonnimäärät palmuöljystä ja muista käyttämistään raaka-aineista.

Uusimmat päivitykset

 

Neste Oil: “Greenpeacelta ratkaisuehdotukset metsäkatoon”

Blogimerkintä lauri | marraskuu 30, 2007

Viime viikonloppuna pysäytimme palmuöljytankkerin tulon Nesteen jalostamolle Porvooseen. Pimeällä merellä kovassa merenkäynnissä tapahtuneella mielenilmauksella onnistuimme lyömään palmuöljyn ongelmat voimakkaasti tapetille.

Greenpeacen lehdistökommentti Neste Oilin tehdasinvestointiin Singaporessa

Lehdistötiedote | marraskuu 30, 2007 at 1:00

Neste Oil ilmoitti tänään aikovansa rakentaa NExBTL-biodieseltehtaan Singaporeen. Tehtaan kapasiteetti on 800 000 tonnia dieseliä vuodessa ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2010 lopulla. Singaporen tehtaan kapasiteetti on yli kaksinkertainen...

Protesti Nesteen palmuöljytankkeria vastaan

Kuva | marraskuu 25, 2007 at 1:00

Protesti Nesteen palmuöljytankkeria vastaan Porvoon Kilpilahdessa 27.11.2007. Neste Oilin tankkeri Suula on tuomassa 10 000 tonnia palmuöljyä Rotterdamista Nesteen jalostamoon Kilpilahteen, joka on maailman ensimmäinen suuri palmuöljystä tehdyn...

Protesti Nesteen palmuöljytankkeria vastaan

Kuva | marraskuu 25, 2007 at 1:00

Protesti Nesteen palmuöljytankkeria vastaan Porvoon Kilpilahdessa 27.11.2007. Neste Oilin tankkeri Suula on tuomassa 10 000 tonnia palmuöljyä Rotterdamista Nesteen jalostamoon Kilpilahteen, joka on maailman ensimmäinen suuri palmuöljystä tehdyn...

Protesti Nesteen palmuöljytankkeria vastaan

Kuva | marraskuu 25, 2007 at 1:00

Protesti Nesteen palmuöljytankkeria vastaan Porvoon Kilpilahdessa 27.11.2007. Neste Oilin tankkeri Suula on tuomassa 10 000 tonnia palmuöljyä Rotterdamista Nesteen jalostamoon Kilpilahteen, joka on maailman ensimmäinen suuri palmuöljystä tehdyn...

Greenpeace protestoi Neste Oilin palmuöljykuljetusta

Kuva | marraskuu 25, 2007 at 1:00

Greenpeace protestoi Neste Oilin palmuöljykuljetusta vastaan Porvoossa 25.11.2007.

247 - 252 268 tulokset.

Lähteet

1 Palm Oil, Area and Production by Category of Producer, DIREKTORAT JENDERAL PERKEBUNAN, Production of Crude Palm Oil 1967-2009

2 Dr.-Ing. Evita H. Legowo, BLUE PRINT OF BIOFUEL DEVELOPMENT, FORUM ON PALM OIL BIODIESEL AND SUSTAINABILITY, Jakarta, May 15, 2007 MINISTRY OF ENERGY AND MINERAL RESOURCES

3 Hooijer, A, M Silvius, H Wösten, H and S Page (2006) PEAT-CO2, Assessment of CO2 emissions from drained peatlands in SE Asia Delft Hydraulics report Q3943 7 December 2006 

4 IPCC, Working Group III, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (eds), Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.

5 Based on emissions from deforestation of 8.52 billion tonnes. IPCC WGIII (2007): 104 ‘Figure 1.2: Sources of global CO2 emissions, 1970-2004 (only direct emissions by sector)’. Indonesia’s peatland emissions are 1.8Gt/year. Hooijer et al (2006) 29. There are 27.1 million hectares of peatlands in SE Asia, 83% of this is in Indonesia. 10.6 million hectares (39%) of peatland in SE Asia was deforested in 2000. Accounting for continued deforestation at a rate of 1.5%/year, the deforested peatland area in 2006 is around 45% of total peatland area, or 12.1 million hectares. 83% of 12.1 = 10 million of peatland deforested and degraded. Source: Hooijer et al (2006): 9, Wetlands International (2006a, 2006b). CIA (2007) gives global land area as 15 billion hectares. So Indonesia’s degraded peatlands equal 0.07% of the earth’s land surface.