Biopolttoaineet EU:ssa

Sivu - tammikuu 11, 2013
Euroopan Unionin uusiutuvan energian direktiivi (RES) vaatii jäsenmaita tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvilla energialähteillä. Lisäksi polttoaineen laatudirektiivi (FQD) vaatii vähentämään polttoaineen elinkaarihiilipäästöjä kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Direktiivien tarkoituksena on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tuloksena on kuitenkin ollut viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytön räjähdysmäinen kasvu.

Biopolttoaineiden ongelma

Viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita tuotetaan kasveista tai hedelmistä, jotka on kasvatettu pelto- tai metsämaalla. Esimerkiksi maissista valmistettava bioetanoli ja palmuöljystä valmistettava biodiesel ovat tällaisia biopolttoaineita.

Kun viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotanto valtaa ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitettuja alueita, tarvitaan lisää viljelysmaata korvaamaan nämä alueet. Uuden viljelysmaan tarve johtaa metsien raivaamiseen, josta aiheutuu valtavia kasvihuonepäästöjä kun metsään ja turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.

Näiden epäsuorien maankäyttövaikutusten johdosta biopolttoaineiden tuottamat päästövähennykset jäävät usein pieniksi tai hiilijalanjälki voi muodostua jopa fossiilisia polttoaineita suuremmaksi.

Viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotannon vallatessa ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitettuja alueita tarvitaan uusia viljelysmaita, joita tehdään raivaamalla metsää. © Markus Mauthe / Greenpeace

 

Komissio epäonnistui

Lokakuussa 2012 Euroopan komissio julkaisi esityksen, jonka tarkoituksena oli huomioida epäsuorat maankäyttövaikutukset biopolttoaineiden hiilitaseessa. Lopulta epäsuorien maankäyttövaikutusten päästöjä ei kuitenkaan sisällytetty biopolttoaineiden kokonaispäästöihin, vaan jäsenmaiden on ainoastaan ilmoitettava vaikutuksista. Tämä johtaa virheelliseen biopolttoaineiden hiililaskentaan ja antaa väärän kuvan viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden avulla saavutetuista päästösäästöistä.

Jätepohjaisten biopolttoaineiden käyttöön kannustetaan esityksessä ehdottamalla nelinkertaista laskentaa: Jos tuotetaan 2,5 prosenttia jätepohjaisia biopolttoaineita, se lasketaankin kymmeneksi prosentiksi. Toimenpide johtaisi 10 prosentin liikenteen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseen hallinnollisilla toimilla, vaikka todellisuudessa vähennykset kasvihuonepäästöissä jäisivät vähäisiksi.

Tärkein komission ehdottama työkalu epäsuorien maankäyttövaikutusten hillitsemiseksi on pienentää ruokakasveista saatavien biopolttoaineiden osuus viiteen prosenttiin RES-direktiivin vaatimasta uusiutuvilla energianlähteillä tuotetusta energiasta. Käytännössä siis vuonna 2020 puolet liikenteen uusiutuvan energian tavoitteesta voidaan edelleen saavuttaa käyttämällä kestämättömiä viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita.

Järjestelmä ei takaa, että toiminta vähentää kasvihuonepäästöjä, eikä epäsuoria maankäyttövaikutuksia huomioida. Esitys on riittämätön varmistamaan, että määrätyt tavoitteet saavutetaan kestävällä tavalla ja ne tuottavat merkittäviä päästövähennyksiä.

Kestävien ratkaisujen jäljillä

Vastauksena Greenpeace, Transport & Environment, EEB ja BirdLife Europe teettivät CE Delft-tutkimuslaitoksella raportin. Raportin tavoitteena oli kartoittaa aidosti kestäviä ratkaisuja Euroopan liikennesektorin hiili-intensiivisyyden vähentämiseksi tavalla, joka lopettaisi riippuvuuden kestämättömistä viljelykasvipohjaisista biopolttoaineista.

Raporttia varten tehty selvitys osoittaa, että energiatehokkuus on jokaisen toimivan RES-tavoitteeseen yltävän skenaarion edellytys. Koska RES-tavoite on suhteessa energian kokonaiskysyntään, liikenteen käyttämän energian kokonaiskulutuksen vähentäminen vähentää myös tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavan uusiutuvan energian määrää.

Selvityksessä nimettiin viljelykasvipohjaisille biopolttoaineille useita kestäviä vaihtoehtoja, kuten sähköisen liikenteen ja uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamisen yhdistelmä ja tiukat kestävyyskriteerit täyttävät jäte- ja tähdepohjaiset biopolttoaineet ja biokaasu. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä voidaan vähentää öljynporaukseen liittyvän kaasun ilmaan päästämisen ja liekittämisen vähentämisellä.

Esimerkiksi maatalouden jätteistä voidaan valmistaa kestäviä biopolttoaineita. Traktori toimittaa lantaa biokaasua tuottavaan laitokseen Saksassa. © Paul Langrock / Greenpeace

Ehdotettu periaatepaketti johtaisi 205 megatonnin CO2-vähennykseen vuonna 2020 ja 75 prosenttia vähennyksestä olisi seurausta kokonaisenergiankulutuksen vähenemisestä viidellätoista prosentilla. Olennaista on, että tavoitteet voitaisiin saavuttaa ilman viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita tai hyvin vähäisellä määrällä niitä. Näin ollen voitaisiin välttää kokonaan viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden kielteiset vaikutukset ympäristöön, kehittyvien maiden ruokaturvaan ja päästövähennyksiin.

Kestävän ratkaisun avaimet

- 15 prosentin energiansäästön toteutuminen liikenteessä vuonna 2020

- Biopolttoaineiden epäsuorien maankäyttövaikutusten välitön sisällyttäminen RES- ja FQD-direktiiveihin

- Välitön, merkittävä rajoitus viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytölle ja suunnitelma käytön lopettamiseksi vuoteen 2020 mennessä

- Vähintään 152 petajoulea (PJ) vastaava määrä uusiutuvaa sähköä raide- ja tieliikenteeseen vuoteen 2020 mennessä

- Noin 350 petajoulen tuotanto jätteistä ja tähteistä valmistettuja kestäviä biopolttoaineita (sisältäen biokaasun) vuonna 2020

- Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen öljynporauksessa

- Muiden kestävien teknologioiden nopea kehittely

Poliittinen muutos

Tarvitsemme poliittisen linjanmuutoksen välttyäksemme kasvavalta riippuvuudelta kestämättömiin viljelykasvipohjaisiin biopolttoaineisiin. Ponnistelut voivat olla ratkaiseva askel liikennesektorin pitkän tähtäimen päästövähennyksiin ja auttaa osaltaan EU:n vuoden 2050 ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Samalla uudet ratkaisut luovat työpaikkoja ja taloudellista hyötyä.

Tutkimusraportin tulosten perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä:

Euroopan unionin tasolla:

• Liikenteen kokonaisenergiantarpeen vähentämiseen tulee kannustaa

• Raskaan ajoneuvoliikenteen polttoainetehokkuutta koskevat periaatepäätökset on pantava toimeen ja henkilöautojen CO₂-päästöstandardeja on vahvistettava ja valvottava

• Epäsuorat maankäyttövaikutukset on välittömästi sisällytettävä sekä RES- että FQD-direktiiviin

• Kestämättömien maaperäisten biopolttoaineiden käytölle on asetettava katto ja niiden käytöstä on luovuttava asteittaisesti vuoteen 2020 mennessä

• "Jätevirroille", "sivutuotteille" ja "tähteille" on luotava selkeät määritelmät ja kestävyyskriteerit, jotta jäteperäisten biopolttoaineiden käyttö rajoittuu kestävälle tasolle ja kielteisiltä ympäristövaikutuksilta vältytään

• Ehdotukset jätteistä, sivuvirroista ja tähteistä tuotetun biopolttoaineen nelinkertaisesta laskennasta on torjuttava

• Jäsenmaita on vaadittava esittämään uusittu versio kansallisesta uusiutuvan energian toimintasuunnitelmasta, jossa uudet näkemykset ja strategia otetaan huomioon

• FQD-direktiivin mukainen fossiilisten polttoaineiden elinkaaripäästöjen vähentämisen tehokas toimeenpano on varmistettava

• Kaasun liekittämisen ja vuodattamisen vähentäminen öljynporauksen yhteydessä on sisällytettävä laskelmiin

• Oletusarvot epätavallisille polttoaineille (öljyhiekka, öljyliuske jne.) on sisällytettävä laskelmiin

• Akkusähköön, vetyajoneuvoihin ja infrastruktuuriin liittyvien teknologioiden tutkimusta ja kehitystä on tuettava

EU:n jäsenmaissa:

• On määriteltävä uusi, liikenteen huomattavaan energiatehokkuuteen perustuva toimintasuunnitelma, jotta liikenteen uusiutuvan energian 10 prosentin tavoite saavutetaan kestävällä tavalla

• Liikennepolitiikan painopistettä on muutettava viljelykasvipohjaisista biopolttoaineista parempaan energiatehokkuuteen ja koko sektorin kasvuhuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteisiin

• Kestävien, jätteistä, tähteistä ja sivuvirroista valmistettavien biopolttoaineiden käyttöä on kannustettava kohtuullisina määrinä ja kestämättömien viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käyttöä on rajoitettava ja käytöstä on luovuttava asteittain

• Yksinomaan sähkökäyttöisille ajoneuvoille on kehitettävä infrastruktuuri ja biokaasun käytölle liikenteessä tulee kehittää infrastruktuuri ja ajoneuvokanta

Muutokset Suomessa

Liikennesektorin on muututtava monella tavalla riittävien päästövähennysten toteuttamiseksi. Liikennetarpeen tulee vähentyä, sähköautoja ja sähköistä junaliikennettä on lisättävä ja biokaasuja sekä kestäviä biopolttoaineita tulee käyttää. Kestävät biopolttoaineet tulisi ohjata niihin liikennemuotoihin, joissa siirtyminen sähkömoottoriin on vaikeinta (esimerkiksi lentoliikenne ja laivat).

Kestävät biopolttoaineet voivat kattaa tuplalaskettuinakin korkeintaan noin puolet liikenteen kymmenen prosentin uusiutuvan energian tavoitteesta vuonna 2020. Kun liikenteen energiankäyttöä saadaan vähennettyä, osuus tulee nousemaan suhteellisesti.

Suomessa liikenteen kymmenen prosentin tavoite on suunniteltu katettavaksi erityisesti biodieselillä, jota tuotettaisiin sekä viljelypohjaisilla raaka-aineilla (Neste Oilin palmuöljy) että jäte- ja tähdepohjaisesti (UPM:n mäntyöljy). Lisäksi käytetään St1:n jätteistä valmistamaa bioetanolia. Nykyinen suunnitelma ei ole kestävällä pohjalla, koska suuri osa biodieselistä on suunniteltu saatavaksi palmuöljystä, joka ei todellisuudessa toteuta vaadittuja päästövähennyksiä.

Jäte- ja tähdepohjaiset biopolttoaineet ovat palmuöljystä valmistettua biodieseliä kestävämpiä vaihtoehtoja. Kuvassa Neste Oilin palmuöljystä biodieseliä valmistava laitos Porvoossa. © Greenpeace / Unknown

 

Kymmenen prosentin osuuden toteuttaminen kestävästi on mahdollista, mutta vaatii nykyistä laajempaa keinovalikoimaa. Ensisijaisiksi keinoiksi tulisi nostaa liikkumistarpeen parempi suunnittelu ja vähentäminen sekä liikenteen energiatehokkuuden parantaminen. Sähköautojen osuutta henkilöautokannasta tulee kasvattaa nopeasti ja rahtiliikennettä tulee siirtää renkailta raiteille.

Kestävät biopolttoaineet Suomessa

Suomessa kestävien biopolttoaineiden potentiaalia on erityisesti yhdyskunta-, teollisuus-, ja maatalousjätteissä ja teollisuuden sivuvirroissa, tähteissä ja jätteissä. Osa saatavilla olevista raaka-aineista olisi tehokkainta käyttää biokaasuna. Biometaanista voidaan jalostaa myös nestemäistä polttoainetta raskaalle liikenteelle. Maatalouden jätteiden ja tähteiden osalta on varmistettava, että ravinteet palautetaan pelloille ja että peltomaan orgaanisen hiilen varastot eivät heikkene.

Myös puuperäisiä raaka-aineita on Suomessa saatavilla runsaasti. Metsäteollisuuden sivuvirrat ja tähteet ovat tosin jo nyt lähes kokonaan käytössä. Puun käyttöä ei voi lisätä rajattomasti ilman, että metsien kasvu ja hiilinielu alkavat kärsiä. Lisäksi puuvarantoja tarvitaan kipeästi myös fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen lämmöntuotannossa. Biopolttoaineilla ja biokaasuilla täytettävä osuus on suunniteltava kestävällä tavalla, varmistaen, että esimerkiksi rajalliset puuvarannot käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. 

Biopolttoaineraportin tiivistelmä: EU:n liikennepolitiikka raiteilleen

Biopolttoaineraportti: Sustainable alternatives for land-based biofuels in the European Union