Olkiluodon ydinjätehauta

Sivu - marraskuu 12, 2010
Olkiluotoon suunniteltava ydinjätehauta perustuu konseptiin, jonka Ruotsin ydinteollisuus kehitti paniikkiratkaisuna 1980-luvulla hallituksen vaatineen sitä ehtona ydinvoimaloiden luville. Kyseenalainen malli on pysynyt oleellisilta osiltaan muuttumattomana uudesta tutkimustiedosta huolimatta ja kopioitu sellaisenaan Suomeen.

Vuonna 1999 ydinjäteyhtiö Posiva valitsi ehdotuksensa jätehaudan sijaintipaikaksi Suomessa. Lupaa ydinjätehaudan rakentamiseen ei ole myönnetty. Posiva tekee parhaillaan rakentamislupahakemukseen vaadittavaa tutkimusta ja pyrkii jättämään lupahakemuksen 2012. Yritys tähtää loppusijoituksen aloittamiseen vuonna 2020. Ruotsissa vastaava yritys pyrkii aloittamaan korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituksen vuonna 2023.

Vielä 1970-luvulla arvioitiin, että kupari kestää korroositiota kosteissa oloissa 100 000 vuotta. Viime aikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että kupariset jätekapselit voivat pettää alle tuhannessa vuodessa – siis vain sata kertaa nopeammin kuin alunperin arvioitiin. Mikäli kapseleihin sattuu jäämään valmistusvikoja, ne voivat pettää huomattavasti nopeammin. Mikäli seuraavien sadan vuoden aikana tapahtuu jokin yhteiskunnallinen mullistus, jätehauta voi jäädä sulkematta. Ihmisten tunkeutuminen ydinjätehautaan voisi rikkoa kaikki leviämisesteet. Pidemmällä aikavälillä viimeistään seuraava jääkausi tuhoaisi esteet jätteen leviämiselle.

Olkiluodossa sijoituspaikkana on erityinen ongelma se, että meren rannalla pohjavesi virtaa ylöspäin kohti merta. Vuoto ydinjätehaudassa alkaisi siis saastuttaa Itämerta sadan vuoden kuluessa.

Aiheet