Brasilian edellinen presidentti Lula oli halukas vähentämään metsien tuhoamista Amazonin alueella. Hän ilmoitti, että Brasilia aloittaa toimet Brasilian sademetsien tuhoamisen pysäyttämiseksi. Lulan tavoite oli rajoittaa metsätuhoa 40 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, ja 70 prosentilla 2017 mennessä.

Pintapuolisesti tarkasteltuna tavoite saattaa kuulostaa kunnianhimoiselta, mutta vaikka nämä tavoitteet saavutettaisiin, metsätuho hidastuu mutta ei pysähdy. Ympäristöministeri Carlos Minc totesi, että vaikka suunnitelma onnistuisi, 5 000 neliökilometriä sademetsää häviää vuosittain. Lisäksi tavoite sisältää vain laittomat hakkuut, ja lailliset - jotka myös ovat huomattavia -, saavat jatkua. Tavoite on siis riittämätön metsätuhon pysäyttämiseksi vuoteen 2015 mennessä, mitä Greenpeace vaatii.

Koko suunnitelma on yhteydessä Brasilian hallituksen Amazon-rahastoon, johon muut hallitukset voivat maksaa metsiensuojelun tukemiseksi. On esitetty, että metsäkadon pysäyttämiseen liittyvät tavoitteet jäävät saavuttamatta ilman kansainvälistä tukea. Rahasto on myös saanut länsimaita liikkeelle.

Norja on luvannut lahjoittaa miljardi Yhdysvaltain dollaria seuraavan seitsemän vuoden aikana sillä ehdolla, että metsien hävittäminen vähenee joka vuosi. Rahoituksen määrä riippuu metsäkadosta johtuvien päästöjen vähenemisestä. Maaliskuuhun 2009 mennessä Saksa on lähtenyt mukaan hankkeeseen 21 miljoonalla dollarilla.

Ikävä kyllä peli on kaksinaamaista: Brasilian kongressi valmistelee parhaillaan esitystä, joka toteutuessaan antaamaan omistajille luvan hakata lisää metsää maillaan. Tällä hetkellä he voivat hakata 20 prosenttia maa-alueistaan, mutta esitys muuttaisi tämän 50 prosenttiin. 200 000 neliökilometriä hakattaisiin (vastaa kahta kolmannesta Suomen pinta-alasta) ja aiemmat hakkuurikokset ja sakot, jotka koskevat 290 000 neliökilometriä, annettaisiin anteeksi.

Tämä on esimerkkitapaus siitä, että laittomien hakkuiden rajoittaminen ei riitä pelastamaan sademetsiä. Valtioiden hyväksymät hakkuut voivat olla ympäristövaikutuksiltaan yhtä pahoja.

Muutaman paremman vuoden jälkeen Amazonin metsäkato on kiihtynyt uuden metsälain valmistelun alla metsänraivaajien aavistellessa lain läpimenoa. Jos Brasilian presidentti Dilma antaa lain mennä läpi hän pyyhkii pöytää edeltäjänsä hyvällä työllä ja antaa erittäin huonon signaalin Norjalle ja muille sademetsien pelastamisesta kiinnostuneille hallituksille. Tällä voi olla kohtalokkaat vaikutukset Brasilian sademetsiin ja Amazon-rahaston tavoitteiden saavuttamiseen.

Erika Bjureby, metsäpoliittinen asiantuntija, Greenpeace Nordic