Ilmakuvaa sademetsän polttamisesta

Eilen saimme tiedon, että viime syksyn aikana Brasilian Amazonasin sademetsien häviäminen on taas kiihtynyt ennätysnopeuteen. Syksyn sateisena kautena metsää raivataan yleensä vähemmän kuin keväällä. Satelliittitietoja analysoivan hallituksen instituution työntekijä arveli Guardianissa, ettei tällaista hävitystä ole nähty koskaan ennen syyskautena. Ei lupaa hyvää keväälle.

Brasilian presidentti Lula on jo monta vuotta lupaillut laittaa lopun Amazonasin hallitsemattomalle, usein laittomien toimijoiden häikäilemättömästi johtamalle tuhoamiselle. Lula on tehnyt hyviä aloitteita metsäkadon kuriin saamiseksi. Brasilialaisten kollegojen mukaan näiden toteuttaminen on kuitenkin ollut toivottoman heikkoa.

Tällä kertaa Lulan yllättivät ilmeisesti maailmanmarkkinat, joiden mukaan sademetsät nykyään seisovat tai kaatuvat. Yhdysvalloissa on lisätty tukia maissille, josta tehdään biopolttoaineeksi kelpaavaa etanolia. Monet amerikkalaiset soijan viljelijät ovat siirtyneet tukien takia tuottamaan maissia, soijan viljely on vähentynyt, ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvanut. Tämä on saanut brasilialaiset sademetsän raivaajat ennennäkemättömään intoon - sademetsää raivataan soijapelloksi. Tosin ensi arvopuut myydään eurooppalaisille ja amerikkalaisille parketiksi, sitten laidunnetaan pari vuotta karjaa, josta tehdään pihvejä joka puolella maailmaa, ja viimeisenä on soijan vuoro kun viimeisetkin kannot on saatu kiskottua irti maasta.

Lulalla ja monilla maailman johtajilla alkaa olla jo kiinnostusta sademetsien häviämisen lopettamiseen. Ihmiskunta ei kestä sademetsäkadosta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja Amazonasin häviäminen uhkaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa kuivattaa puoli Brasiliaa. Kannustimet metsien säästämiseen eivät vain ole vielä läheskään yhtä voimakkaita kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset. Maailmanmarkkinoiden yhdistyminen on antanut uuden poliittisen merkityksen vanhalle perhosefektiteorialle. Tuntuu, että mikä vain toimi voi aiheuttaa lähes mitä vain toisella puolella maailmaa, eikä homma näytä olemaan kenenkään hallinnassa. Olisiko tarvetta politiikan uudelle tulolle...?

Sini Harkki