Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kirjoitus aamun Helsingin Sanomissa EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuudesta on tärkeä. Kirjoitus avaa erinomaisesti Euroopan järjestäytyneen saastuttajalobbyn tavoitteita EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita linjattaessa. Saastuttajien tavoitteena on kunnianhimoisten päästövähennysten viivyttäminen ja uusiutuvan energian teollisuuden nitistäminen. Ilmastokriisin pahentuminen ei näytä EK:ta tai Häkämiestä vaivaavan.

Saastuttajien linjaus 1: ei tavoitetta uusiutuvalle energialle

Häkämies kirjoittaa, että EU:n pitäisi sopia ainoastaan päästövähennystavoitteesta. Uusiutuvan energian tavoitetta tai energiatehokkuustavoitetta ei hänen mukaansa ”ohjauskeinojen sekavuuden” vuoksi tarvita.

Todellinen syy on se, että suuria eurooppalaisia saastuttajia pelottaa uusiutuvan energian hurja voittokulku. Viime vuosi kuvaa tätä hyvin: 70 % kaikesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista EU-maissa oli uusiutuvaa energiaa. Häkämies ottaakin kirjoituksessaan suoraan kantaa sen puolesta, että suuret energiayhtiöt ovat parempia hoitamaan energiantuotannon kuin nyt syntymässä oleva hajautettu järjestelmä.

Miksi tarvitaan tavoite uusiutuvalle energialle?

  • Päästövähennystavoite ja uusiutuvan energian tavoite ovat toisiaan täydentäviä ja vahvistavia.
  • Sitova uusiutuvan energian tavoite on paras tapa varmistaa uusiutuvan energian kehitys ja käyttöönotto.
  • Uusiutuvan energian edistäminen edistää päästövähennyksiä koko maailmassa paremman ja tehokkaamman teknologian kautta.
  • Energiamarkkina ei ole tasa-arvoinen pelikenttä kaikille. Fossiilienergia ja ydinvoima ovat nauttineet vuosikymmenien tukiaisista.
  • Nopein reitti vähäpäästöiseen energiajärjestelmään tapahtuu uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parantamisen kautta.
  • Uusiutuvan energian käyttöönotto vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista.

Saastuttajien linjaus 2: viivytellään päästövähennystavoitteen kanssa

Häkämies kirjoittaa: ”Nyt tulee kaikin keinoin pyrkiä kansainväliseen ilmastosopimukseen, joka kattaa maailman keskeisimmät talousalueet. Vasta sen jälkeen EU voi tehdä lopulliset päätökset vuoden 2020 jälkeisten omien tavoitteidensa tasosta.”

Jokaisesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin osallistuvasta maasta löytyy Jyri Häkämies ja EK. Juuri siksi sopimusta ei ole saatu aikaan. Häkämies pelaa kaksilla korteilla: hän peräänkuuluttaa kansainvälistä sopimusta, mutta samalla juuri hän kuuluu siihen eturyhmään, joka vaikeuttaa sopimuksen syntymistä. On täysin epärealistista olettaa, että Kiina, Intia ja muut teollistuvat maat liittyisivät mihinkään sopimukseen, elleivät ne näe teollisuusmaiden olevan tosissaan omien päästöjensä vähentämisen kanssa.

Häkämiehen linjaus pelaa nimenomaan kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä vastaan, koska se osoittaa, ettei Euroopassa oikeasti olla tosissaan.

Sama on pätenyt nyt voimassa olevaan 2020 pakettiin. Häkämiehen EK on kivenkovaan vastustanut 2020 ilmastotavoitteen kiristämistä. Päästöoikeuksien ilmaisjaon ja päästövähennys tavoitteen heikon kunnianhimon vuoksi, päästöoikeuden hinta on romahtanut. Tämä on jo johtanut siihen, että EU-maiden voimalaitoksissa on lisätty kivihiilen polttoa.

Ja. kuinka teollisuus kehtaa puhua hiilivuodosta, vaikka sille on päästökaupan ilmaisten päästöoikeuksien muodossa jaettu riihikuivaa käteistä?

Saastuttajien viherpesu: ”Suomi voi nousta cleantechin johtavaksi maaksi”

Häkämies lopettaa Hesarin kirjoituksensa Suomessa tavanomaiseen roskapuheeseen siitä, että Suomi voi nousta merkittäväksi cleantech-maaksi. Häkämiehen ja EK:n linjauksilla näin ei missään tapauksessa tapahdu. Tähän asti EK on ollut keskeisellä tavalla vaikuttamassa siihen, että Suomi on jäänyt esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimassa eurooppalaiseksi peränpitäjäksi.

Vuonna 2012 Suomen tuulivoimakapasiteetti oli EU-maiden neljänneksi pienin. Suomen takana olivat vain Slovakia, Slovenia ja Malta. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että Suomella on takana uusiutuvan sähköntuotannon menetetty vuosikymmen.

Cleantech voi menestyä vain, jos kotimarkkinat ovat kunnossa. Kotimarkkinat luodaan kunnianhimoisten tavoitteiden kautta. Puhdas talous ei synny itsestään, kuten Häkämies uskottelee.

Lue lisää Greenpeacen energiavisiosta