Hallitus valmistautuu kiivaasti 21.3. pidettävään kehysriiheen. Siellä päätetään vuosien 2014–2017 budjettikehyksistä siis politiikan ydinasiasta eli rahasta. Valtiovarainministeriössä on sopivasti pistetty kasaan raportti ympäristön kannalta haitallisista tuista (s.14). Neljän miljardin euron potin soisi kiinnostavan säästökohteita etsiviä poliitikkoja. Tukiin puuttuminen mahdollistaisi myös nykyistä fiksumman elinkeinopolitiikan.

Samaan aikaan Suomessa on käyty elinkeinoelämän vetämää keskustelua yritysten maksaman yhteisöveron alentamisesta. SAK:n pääekonomisti Olli Koski laskeskelee, että yhden yhteisöveroprosentin alennus maksaa noin 200 miljoonaa euroa.

VM:n informatiivisesta taulukosta selviää, että energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin ja teollisuuden matalamman sähköveron hinnalla rahoittaisi 2,5 prosenttiyksikön alennuksen yhteisöveroon.

Ympäristörasitusta lisäävät tuet Suomessa

 

En lähde ottamaan kantaa, onko yhteisöveron laskeminen järkevää nykyisessä taloustilanteessa. Mikäli kuitenkin yrityksiä halutaan tukea alemmalla verotuksella, yhteisöveron alentaminen olisi sähköveroa neutraalimpi tapa. Yhteisöveroa maksavat kaikenlaiset yritykset, ei ainoastaan teollisuus.

Saattaa tietysti olla muita yhteiskunnallisia perusteluita tukea nimenomaan teollisuutta. Usein tätä perustellaan viennin tärkeydellä esimerkiksi kotimaiseen palveluntuotantoon verrattuna. Silloinkin on outoa ohjata tuki energian- ja sähkönkulutuksen kautta. Korkean teknologian teollisuus tuskin suurta energiatukea tarvitsee. Tällainen lähestymistapa vähentää energiatehokkuutta parantavien investointien kannattavuutta.

Kansantalouden tasolla tämä ylläpitää riippuvuutta (usein fossiilisista) tuontipolttoaineista. Suomi ostaa joka vuosi ulkomailta useilla miljardeilla euroilla fossiilisia polttoaineita. Riippuvuuden vähentäminen olisi tehokas tapa parantaa kauppatasetta.

TAPIO LAAKSO

Lue lisää: Energiavallankumous Suomessa