Gazpromin öljynporauslautta Prirazlomnaya Barentsinmerellä. © Denis Sinyakov / Greenpeace

 

Shell ei ole ainut öljy-yhtiö, joka suunnittelee öljynporausta arktisilla vesillä tänä kesänä. Gazprom aikoo siirtää valtavan Prirazlomnaja-öljynporauslautan Petšoranmeren öljykentille vielä tämän kesän aikakana. Greenpeace onnistui saamaan selville, että Gazpromin öljyntorjuntasuunnitelma on vanhentunut, joten poraukset ovat ainakin toistaiseksi Venäjän lain vastaisia.

Venäjän energiaministeriö vahvisti kirjeessään Greenpeacelle, että Prirazlomnajan öljyntorjuntasuunnitelma vanhentui heinäkuun alussa. Yhtiö ei ole toistaiseksi toimittanut uutta suunnitelmaa.

 

Vanhentuneen suunnitelman tarkka sisältö ei ole tiedossa, koska Gazprom on julkaissut suunnitelmasta vain yhteenvedon. Vuosi sitten Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo kiipesi Cairn Energyn öljynporauslautalle Grönlannin edustalla vaatimaan yhtiön öljyntorjuntasuunnitelmaa julkiseksi. Julkisen painostuksen jälkeen yhtiö viimein suostui julkaisemaan (kehnot) öljyntorjuntasuunnitelmansa.

Öljyonnettomuus olisi tuhoisa Petšoranmeren luonnolle

Greenpeacen ja WWF:n toimeksiannosta venäläisen Informatika Riskan tutkijat tekivät tietokonemallinnuksia erilaisista Prirazlomnajalla tapahtuvista öljyvuotoskenaarioista ja arvioivat vuodon saastuttamien alueiden laajuutta.

Mahdollisen Prirazlomnayan öljyonnettomuuden vaikutukset Petšoranmerellä.

 

Informatika Riskan projektipäällikkö Valentin Zhuravelin mukaan analyysi osoitti, että usein syntyy tilanteita, joissa öljyä poraava yhtiö ei pysty pysäyttämään vuotoa riittävän nopeasti. Tämä voisi johtaa Petšoranmeren rannikon ja suojelualueiden vakavaan saastumiseen.

Öljyvuodon vaikutuksen ennustamiseen käytettiin tietokonemallia, joka ottaa huomioon valuneen öljyn määrän, tuulen suunnan ja voiman, aallonkorkeuden, jään laajuuden ja paksuuden sekä oletetut öljy-yhtiön toimenpiteet onnettomuushetkellä. Öljypäästön suuruus laskettiin viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti: 1 500 tonnia öljylähteestä ja 10 000 tonnia öljytankkerista.

Skenaarioissa käytetty 10 000 tonnin öljymäärä on realistinen, maltillinen arvio. Exxon Valdezista vuoti öljyä 40 000 tonnia vuonna 1985, Prestigesta noin 30 000 tonnia vuonna 2002 ja Volga-Neftista 4 000 tonnia polttoöljyä vuonna 2007. Meksikonlahden onnettomuudessa öljyä vuoti mereen 5 miljoonaa tonnia.

Arktis tarvitsee suojelua

Greenpeace kampanjoi öljynporauksen kieltämiseksi arktisilla merialuille ja vaatii pohjoisnavan ympärille perustettavaksi kansainvälistä suojelualuetta. Savethearctic.org-sivustolla Arktiksen suojelijoihin on liittynyt mukaan jo lähes 1,4 miljoonaa ihmistä.

Arktis lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi huomattavasti muuta maapalloa nopeammin. Arktis on ollut jään peittämä viimeiset 800 000 vuotta, olemme kuitenkin koko ajan lähempänä hetkeä, jolloin näemme Pohjoisnavalla vain sulaa vettä.

Arktiksen kuoleman pitäisi olla varoitus koko ihmiskunnalle: meidän on päästävä irti öljyriippuvuudesta. Sen sijaan kyyniset öljy-yhtiöt näkevät mahdollisuuden porata lisää öljyä sulavilta arktisilta merialueilta. Vaikeiden olosuhteiden vuoksi se on erityisen typerä ajatus.

Vakava öljyonnettomuus on vain ajan kysymys, jos öljynporauksen annetaan alkaa arktisilla merialueilla. Venäjän öljyteollisuus ei kykene toimimaan turvallisesti edes helpommissa, maalla sijaitsevilla öljykentillä. Öljyä vuotaa luontoon valtavia määriä koko ajan.

TAPIO LAAKSO


Liity Arktiksen suojelijoihin: SaveTheArctic.Org