Dafengin yhdistetty aurinko- ja tuulivoimalaitos Kiinassa.

 

Maailman energiajärjestö IEA julkisti eilen vuosittaisen World Energy Outlook -tulevaisuudennäkymänsä. Hyvää on ennen kaikkea se, että IEA pitää ilmastonmuutosta suurena uhkana ihmiskunnalle. Hyvää on myös se, että IEA herää hiljalleen huomamaan todellisuuden: maailma on jo kääntymässä uusiutuvan energian käyttäjäksi. Huonoa on heräämisen hitaus. IEA:n tulevaisuudessa on edelleen juututtu vaarallisiin ja epävarmoihin energialähteisiin.

IEA nojaa edelleen ydinvoimaan, vaikka Fukushima pakottikin katsomaan totuutta silmiin ja tarkastelemaan myös vähäisen ydinvoiman vaihtoehtoa. Jos Saksan kokoinen talous alkaa investoida massiivisesti energiantuotantorakenteensa muuttamiseksi turvalliseksi, on vaikea uskoa, että muu maailma olisi halukas jostain syystä tekemään suuren määrän Olkiluoto 3:n kaltaisia epävarmoja investointeja vaaralliseen energiantuotantoon. Onneksi.

Toinen perusteeton toive on hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Sen varaan lasketaan paljon, vaikka sitä ei ole vielä missään nähty toimivan.

IEA:lla on pitkä perinne uusiutuvan energian vähättelemisessä, vaikka vuosi vuodelta sen osuutta onkin hiljalleen skenaarioissa kasvatettu. IEA:n ennuste uusiutuvan energian osuudesta on taas selvästi pienempi kuin alan oma ja Greenpeacen Energy [R]evolution -skenaarion ennuste. Viime vuosina Greenpeacen arvio on onneksi osoittautunut olevan lähempänä todellisuutta kuin IEA:n.

Ydinvoima on siis epärealistisin osuus IEA:n tulevaisuudenskenaarioissa. New Policy -skenaariossa ennustetaan ydinvoimakapasiteetin kasvavan 398 gigawatista vuonna 2009 640 gigawattiin vuonna 2035. Kuitenkin kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä 433 toimivaa reaktoria, joiden kapasiteetti on vain 367 gigawattia. Suunta on siis jo nyt alaspäin, ja muun muassa Saksan kaikkien ydinvoimaloiden sulkeminen on vasta edessä.

IEA onkin tehnyt vaihtoehtoisen skenaarion, jossa ydinvoimakapasiteetti laskisi 339 gigawattiin vuonna 2035. Tämäkin on epärealistista jo tehtyjen ydinvoimasta luopumispäätösten valossa. Epärealistinen on myös oletus, että ydinvoimakapasiteetin väheneminen korvattaisiin hiilellä, kaasulla ja uusiutuvilla – kolmannes kutakin. Näin ei ole tapahtumassa esimerkiksi Saksassa. Ydinvoima korvataan tässä vaiheessa uusiutuvalla energialla, energiatehokkuuden kasvattamisella ja kaasulla.

Meillä on toivoa. Energiavallankumous on mahdollinen ja maailmassa on jo suuria ja vähän pienempiä maita – kuten Tanska – jotka ovat jo ryhtyneet tuumasta toimeen. Tuetaan energiavallankumousta, kyllä IEA:kin seuraa perässä.

JUHA AROMAA