Keväällä Greenpeace teetti kyselytutkimuksen, joka kertoi tuttua sanomaa: suomalaisten luottamus viranomaisiin ja yrityksiin on huomattavan paljon korkeampi kuin pohjoismaisten naapuriemme. Näyttää, että liian moni suomalainen jättäisi ympäristöongelmat viranomaisten huoleksi. Toisaalta ehkä odotetaan, että yritykset ja niiden kehittämä teknologia tulee lopulta ratkaisemaan ympäristöongelmat. Olemme kuitenkin jo tilanteessa, jossa vaikkapa ilmastokysymys vaatii kaikkien aktiivisuutta, ilman sitä yritykset tai päättäjät eivät voi tehdä järkeviä päätöksiä. Tätä aktiivisuutta Greenpeace haluaa edistää, keskustelua ratkaisuista ja mahdollisista sudenkuopista.

Greenpeacen tavoitteet saavat usein paljonkin kannatusta, mutta joitakin tyyli tai keinot ärsyttävät. Taloussanomien pääkirjoitus 29.11 kuvaili, kuinka Greenpeace pakottaa herätysliikemäisesti yhteiskuntaamme käsittelemään tärkeitä asioita. Tämä onkin tavoitteemme tässä lyhyen kaavan keskustelukulttuurin maassa. Emme kuitenkaan halua olla herätysliike dogmaattisessa mielessä, uskonnollisesti tai lukkiutunein asentein. Perustamme kantamme aina tutkittuun tietoon, ja silti haluamme jatkuvasti punnita uudestaan näkemyksiämme uuden tiedon valossa. Haluamme toivottaa tervetulleeksi uuden, ristiriitaisenkin tiedon. Siinä maailmassa meidän täytyy luovia ja tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä.

Joskus Greenpeace koetaan salaperäiseksi ja sulkeutuneeksikin ympäristöjärjestöksi. Kun katselee toimiston Oinosia, Kososia ja Pykäläisiä, siitä on sulkeutuneisuus kaukana. Tämä blogi pyrkii olemaan ikkuna Greenpeacen sisälle, sen työntekijöiden ja vapaaehtoisten maailmaan, kuvaamaan miten näemme maailman tapahtumia.

Tervetuloa seuraamaan ajatuksen kulkuamme ja kommentoimaan sitä.

Harri Lammi