Ilmastokriisi on samanaikaisesti mahdoton ja helppo ongelma. Haasteen edessä lannistuu, kun päästöt vain kasvavat, metsiä hävitetään, jäätiköt sulavat ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ja toisaalta, ilmastonmuutoksen torjuminen on ympäristöongelmien kokonaisuudessa kuitenkin helppo tapaus.

Tutkija Antti Kasvio kirjoittaa Helsingin Sanomien (2.8.) mielipidesivuilla epätoivoiseen sävyyn siitä, kuinka kamppailu vaarallisia ympäristönmuutoksia vastaan on jo hävitty. Kasvio kuuluttaa tieteen ja tekniikan mahdollisuuksien suuntaamista siten, että väistämättömät vauriot voitaisiin välttää.

Kuitenkin teknisesti ilmastomuutos on ei ole vaikea ongelma ratkottavaksi. Planetary boundaries -käsitteen kehittäjä Johan Rockström huomautti keväällä Helsingissä luennoidessaan, että koko ongelma tiivistyy yhteen numeroon: ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Esimerkiksi monimuotoisuuden hupeneminen tai ympäristön kemikalisoituminen ovat paljon monimukaisempia kysymyksiä. Jälkimmäiselle ei ole edes pystytty arvioimaan mitään turvallista rajaa.

Ratkaisut ja teknologia ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat olemassa

Aivan ensin pitäisi vain lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen verovaroista. Käytettävissä olisi useita satoja miljardeja dollareita vuodessa energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen. Samalla uusiutuvien kilpailukyky vapailla markkinoilla parantuisi automaattisesti.

Tekniikka ei tarvitse niinkään kehittää kuin ottaa käyttöön. Käyttöönotto on yleensä myös parempi tapa ratkaista teknisiä käytännön teknisiä haasteita kuin pelkkä tutkimus. Esimerkiksi Greenpeacen Energy [R]evolution -skenaario hahmottaa yhden realistisen polun vähäpäästöisen energiajärjestelmän rakentamiseksi 2050 mennessä. Skenaarion toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja, mutta tuottaa merkittäviä säästöjä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä.

Energy [R]evolution ei ole niin vallankumouksellinen kuin nimestä voisi päätellä. Ilmastonmuutoksen kokoista ongelmaa voisi nimittäin ajatella torjuttavan myös sotatalouden tyyppisellä ponnistuksella.

Kolmanneksi merkittäviä ja nopeasti saavutettavia päästövähennyksiä kyetään saamaan aikaan metsäkadon vähentämisellä. Sademetsien suojelu on yksi nopeimpia ja edullisimpia keinoja päästöjen vähentämiseen.

Teknisesti emme tarvitse fuusiovoimaa, thorium-reaktoreita tai muita aina vain 50 vuoden päässä olevia tekniikoita.

Planeetan viholliset

350.orgin perustajan Bill McKibbenin artikkeli Global Warming's Terrifying New Math kuvaa terävästi, mikä ilmastokriisin pysäyttämisessä on vaikeaa.

Planeetan tulevaisuudella on helposti nimettävät viholliset: fossiilienergialla rahaa tekevät yhtiöt. Näiden yhtiöiden sekä öljyvaltioiden hallussa on 2795 gigatonnia todistettuja fossiilireservejä. Tämä on yli viisi kertaa se hiilimäärä, jonka voimme polttaa, mikäli haluamme pitää ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa.

Näiden olemassa olevien varantojen arvo on JP Morganin Capital Instituten mukaan 27 biljoonaa eli 27 000 miljardia dollaria. Tämä omaisuus on mukana esimerkiksi öljy-yhtiöiden pörssikursseissa. Niin kauan kuin fossiilienergian käyttö jatkuu nykyisellään, enemmän todistettuja öljyvarantoja tarkoittaa korkeampaa pörssikurssia.

Shellille ja muille öljy-yhtiöille ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa sitä, että 27 biljoonan arvo muuttuu nollaksi. Siinä on kuplaa kerrakseen.

Nämä yhtiöt tekevät mitä tahansa, jotta ilmastonmuutosta ei torjuttaisi. Näiden yhtiöiden vallan heikentämisen on oltava ilmastoliikkeen ensimmäinen tavoite. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole tekninen vaan poliittinen ongelma.

Mitä öljy-yhtiöt sitten tekevät? Climate Progress -blogin infografiikka avaa asiaa hyvin:

 

TAPIO LAAKSO

 


 

Tule mukaan haastamaan öljy-yhtiöt: http://www.savethearctic.org