Hämeenlinnassa matkatiimin mukana ollessani eräs miekkonen tuli luokseni niin kovin tietäväisenä kysymään retorisesti, miksi Greenpeace keskittyy niin aktiivisesti Suomen metsiin eikä yhtä paljoa Keski-Euroopan, kuten Saksan metsiin. Vastasin hänelle, että koska Suomessa on paljon enemmän vanhoja metsiä jäljellä kuin Keski-Euroopassa ja koska Greenpeacen toiminta metsien suhteen Suomessa ylittää täkäläisen uutiskynnyksen helpommin kuin keskieurooppalaisten Greenpeace-toimistojen toiminta omilla alueillaan.

No, vastaus ei miellyttänyt, vaan mies sanoi jotain ”no itse asiassa se johtuu siitä, että Saksan metsäteollisuus rahoittaa Greenpeacen toimintaa”. Greenpeacen rahoitus on jokin käsittämätön myytti ihmisille. Muutaman kerran kaduilla, mutta huomattavasti enemmän internetin ihmemaassa ihmiset keksivät ties mitä salaliittoteorioita Greenpeacen rahoituksesta. Nesteen green dieseliin kohdistuvan kritiikin syyksi olen jonkun nähneen keksineet niinkin hulvattoman teorian, että ExxonMobil rahoittaa Greenpeace Pohjolaa.

Eniten näissä salaliittoteorioissa huvittaa se, kuinka ihmiset nyhjäisevät ne niin tyhjästä ja uskovat kaiken, mitä sattuvat jostain keskustelupalstalta lukemaan tai kaverilta kuulemaan, mutta kukaan ei kuitenkaan tunnu koskaan ottavan asioista selvää itse Greenpeacelta. Valitetaan, että rahoitus on epäselvää, vaikka Greenpeacen yrityksistä ja valtioista riippumaton rahoitus on ulkopuolisten tilintarkastajien varmentamaa ja vuosiraportit kaikkien ladattavissa netistä. Valitetaan miksei Greenpeace kritisoi muita yrityksiä kuin vaikka Nestettä, vaikka Greenpeace on öljy-yhtiöiden saralla aktiivinen ExxonMobilin kritisoija mm. Greenpeacen Yhdysvaltain toimiston erinomaisella Exxonsecrets-sivustolla, sekä palmuöljyn suhteen kritisoinut ulkomailla mm. Unileverin toimintaa. Myös saksalaiset metsäfirmat ovat saaneet Greenpeacelta kritiikkiä osakseen.

Tulee hieman mieleen juorukerhot. Jostain ihmisestä juorutaan hirveästi asioita ja spekuloidaan onko hän tehnyt sitä ja onko hän tätä ja missähän hän mahtoi olla silloin ja tällöin. Kukaan ei kuitenkaan missään vaiheessa tule kysyneeksi itse juorujen kohteelta miten asia todellisuudessa on, vaikka asioiden todellisen laidan selvittäminen olisi hyvin helppoa. Varmaankin kyseessä on jonkin sortin ennakkoasenne. Jos joku ei tykkää Greenpeacesta, niin halutaan uskoa kaikki epämääräiset juorut, sillä ne sopivat paremmin omaan mielipiteeseen Greenpeacesta. Uskotaan mieluummin omaa näkemystä tukeva valhe kuin oman näkemyksen kyseenalaistava totuus.

Topias Salonen