5 syytä ruoan hinnan nousuun

Viimeisen parin viikon aikana mediassa on ollut paljon uutisia äärimmäisistä sääilmiöistä, ja niiden vaikutuksista tämän kesän satoihin. 

Yhdysvaltojen keskilännessä kuluva kesä on ollut ennätyksellisen kuuma. Yli 35 asteen lämpötilasta kärsivät paikalliset ihmiset ja eläimet. Valitettavasti vaikutukset eivät jää paikallisiksi; keskilännessä tuotetaan soijaa ja maissia, jotka ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä rehuraaka-aineita. Toissa viikolla Yhdysvaltian maataloudministeriö laski soijasadon ennustettaan 8%, ja soijan maailmanmarkkinahinta ampaisi jyrkkään nousuun. Soijan hinta tulee vaikuttamaan muiden rehuvijojen hintaan; MTT:n professori Jyrki Niemi arvioi rehusekoitusten hinnan nousevan syksyn aikana 5-10%, ja myöhemmin 20%. 20% korotus rehun hinnassa nostaa lihan hintaa noin kaksi prosenttia, ja jo ennen kuin rehun hinnannoususta tiedettiin, lihan arvioitiin kallistuvan tänän vuonna viisi prosenttia. 

Viime vuonna Oklaholman ja Teksasin osavaltiot kärsivät samankaltaisesta kuivuudesta, ja kesällä 2010 äärimmäinen kuumuus koetteli Moskovaa. Näitä sääilmiöitä mittasivat NASAn Goddard-instituutin tutkijat, tutkimuksessaan "Perceptions of Climate Change: The New Climate Dice". Tutkimuksessa todettiin, että "äärimmäiset lämpöaallot, kuten Teksasissa ja Oklaholmassa 2011 sekä Moskovassa 2010 tapahtuneet, johtuivat ilmaston lämpenemisestä, koska niiden todennäköisyys oli marginaalinen ennen viimeaikaista ilmastonmuutosta."

Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa kärsitään myös kuivuudesta. EU:n komission Mars -tutkimusyksikkö ennustaa vijojen hehtaarisadon jäävän 3,7% pienemmäksi kuin viime vuonna, maissin hehtaarisadon jopa 12% pienemmäksi. Myös Kazakstan laski viime viikolla satoennustettaan. Keski- ja Pohjois-Euroopassa taas on ollut tavallista viileämpää ja sateisempaa. Tilannetta EU:ssa tosin hieman helpottaa se, että Ranskassa sadosta on tulossa hieman edellisvuotta parempi. 

Suomessa kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen. Viikolla 28 Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa satoi 200mm ja alueella kärsittiin pahimmista tulvista vuosikymmeniin. Viljasadon ennustetaan jäävän 10-20% viimevuotista pienemmäksi. Mutta perunan viljelijöitä uhkaa vielä suuremmat kadot: peruna tukehtuu jo parissa päivässä veden alla. Märkä maa myös estää käyttämästä torjunta-aineita pelloilla, joten perunarutto voi levitä nopeasti. Perunasadon kohtalo tiedetään näinä viikkoina. 

Maa- ja metsätalousliiton keskusliiton vilja-asiamies Max Schulman arvioi, että huonot sadot johtavat ruokakriisiin ensi talven aikana. Viimeisin vakava ruokakriisi koettiin 2007-2008, jolloin riisin, vehnän, maissin ja soijan hinnat nousivat yli kaksinkertaisiksi. Kriisin vakavuus tiedetään syksyn aikana. Schulmanin mukaan aiemmin viljaa varastoitiin enemmän, joka loi vakautta ruoan hintaan. Nykyään maailman vijavarastot ovat käytännössä pelloilla, ja niiden riittävyys tiedetään sadonkorjuun jälkeen. Sadon menetyksiin ollaan valmistauduttu huonosti.

Voimme ehkäistä vakavia ruokakriisejä tulevaisuudessa vähentämällä ilmastopäätöjä merkittävästi. On myös etsittävä keinoja ruokajätteen vähentämiseksi, ja säänneltävä ruoan hinnalla spekulointia raaka-ainepörssissä hintojen vakauttamiseksi. Ihminen ei voi hallita säätä, mutta näillä keinoin voimme parantaa ruokaturvaamme tulevaisuudessa.

Heikki Lindfors

Heikki on siviilipalveluksessa Greenpeacella. Hän työskentelee ilmasto- ja energiakampanjan parissa.