28. marraskuuta 2011

Durban

Tänään alkava Euroopan unionin huippukokous puhuu vain taloudesta. Pitkin Eurooppaa leviävä finanssikriisi on täyttänyt sanomalehtien sivut ja televisiouutisten lähetysajan.

EU:n huippukokouksessa puhutaan yhdestä velkaongelman pienestä osasta, valtioiden velasta. Varsinainen velkaongelma on siinä, että kaikki rikkaat maat ylikuluttavat maapalloamme. Tämä on velkaa tulevilta sukupolvilta, joka tulee maksetuksi takaisin pahimmassa tapauksessa sellaisessa kaaoksessa, jonka rinnalla kreikkalaisten nykyiset ongelmat ovat mitättömiä. Suomen valtio voi kehua eurooppalaisittain pienellä valtionvelalla, mutta ei sillä, että kulutukseemme tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa.

Finanssikriisin taustalla on perustavaa laatua oleva epäsuhta käsittämättömästi kasvaneen liikkeellä olevan rahamäärän – jota velkakin on, sillä itse asiassa kaikki raha on velkaa, vain lupaus siitä että sen voi vaihtaa tavaraan tai palvelukseen - ja rajallisen todellisen maailman välillä. (Lue lisää vaikkapa taloustieteilijä Herman Dalyn artikkelista.) Tämä epäsuhta on saatava korjattua. Jos se ei onnistu, saamme vain katsella uutisissa valtiovarainministereitä milloin siellä milloin täällä selittämässä, kuinka vielä tarvitaan tuki- ja apupaketteja ja pankkitukia pankkitukien päälle.

Kymmenen johtavaa ympäristöjärjestöä, niiden joukossa myös Greenpeace, rohkaisee Euroopan johtajia vihreisiin investointeihin. Euroopan on käytettävä rajallisia resurssejaan – siis luonnonvaroja - tehokkaammin. Rahan oikein ohjaaminen rakenteellisiin muutoksiin voi helpottaa finanssikriisiä.

Ympäristöjärjestöjen keinot voi pelkistää kahteen päälinjaan, investointien ohjaamiseen energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan sekä finanssisektorin suitsimiseen.

Finanssitransaktiovero on ensimmäinen keino, jolla toisaalta saadaan hillittyä keinottelua ja tyhjän rahan luomista rahamarkkinoilla ja toisaalta saadaan imettyä spekulatiivisesta rahakaupasta varoja hyödyllisiin investointeihin. Sen lisäksi kaiken pankkituen on oltava ehdollista siten, että tuen ehdoilla turvataan vihreän reaalitalouden rahoitus.

Julkisen sektorin on kaikissa hankinnoissaan oltava tiennäyttäjänä vihreän talouden luomisessa. Investoinnit on ohjattava ensisijaisesti energiatehokkuutta lisääviin hankkeisiin, uusiutuvaan energiaan, älykkäämpään sähköverkkoon ja kestävään liikenteeseen, erityisesti latausverkkoon uusiutuvaa energiaa käyttäville sähköautoille. Myös verotusta on käytettävä kulutuksen ohjaamiseksi. Aivan ensimmäiseksi on välittömästi poistettava kaikki julkiset tuet fossiilisilta polttoaineilta.

Näillä toimilla voidaan päästä alkuun. Ne ovat ennen kaikkea välttämättömiä askelia ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Ne ovat myös pieniä askelia rahamarkkinoiden epätasapainon korjaamiseksi. Sellaisia askelia, jotka myös turvaavat työpaikkoja ja joilla luodaan ihan oikeaa, ihmisiä hyödyttävää pääomaa.

JUHA AROMAA