18. kesäkuuta 2012

'Clipper Hope' Occupation in Brazil © Marizilda Cruppe / Greenpeace

 

Keskiviikkona alkaa Rio de Janeirossa YK:n kestävän kehityksen huippukokous Earth Summit. Isäntämaa Brasilia, jossa asuu yli 191 miljoonaa ihmistä, on maailmantalous, jonka painoarvo on kasvanut. Vaikka hyvin toimineen metsälain heikennyksistä osa meni vastikään läpi, maasta on kuulunut hyviäkin uutisia.

Brasilialla ja Suomella on yhteistä se, että suurin luonnonvaramme on metsä. Brasilian metsien maailmanlaajuinen merkitys on omaa luokkaansa, varsinkin Amazonin sademetsien. Metsäkato Amazonilla onkin koko maailman yhteinen asia, vaikka siitä Brasilian vallanpitäjät päättävät.

Metsäkato ei ole pysähtynyt, mutta aikaisemman presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan aikana jarrut saatiin päälle. Lula astui virkaan vuonna 2003 ja vielä vuonna 2004 metsää kaatui yli 27 000 neliökilometriä vuodessa - eli 75 neliökilometriä päivässä. Viime vuonna metsää hävisi enää noin 6 000 neliökilometriä vuodessa.

18. kesäkuuta 2012

 

Yleensä kaikki ympäristömme pelastamiseksi tehtävä herättää joukon yksisilmäisiä lobbareita huutamaan kilpailukyvyn ja talouskasvun puolesta ja uhkailemaan työttömyydellä ja kurjuudella, jos vapaata ympäristötuhoa ei sallita. Amazonin metsäkadon jarruttaminen ei ole suistanut Brasiliaa taloudelliseen kurjuuteen. Vuoden 2004 jälkeen Brasilian talouskasvu on ollut reipasta, bruttokansantuote henkeä kohden on melkein kolminkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2010. Samaan aikaan suhteellisessa köyhyydessä elävien osuus on laskenut kolmanneksesta viidennekseen.

Brasilia on myös tasapainoinen talous, sen kauppatase on viimeisen 12 kuukauden ajalta plussalla noin 28 miljardia dollaria, mikä on noin prosentti bruttokansantuotteesta. Brasilia ei siis rahasta puhuttaessa elä velaksi, kuten vaikkapa Yhdysvallat, mutta se ei toisaalta myöskään ole rikkaiden pohjoisten maiden hikipaja, kuten vaikkapa Kiina.

Mutta maapallomme kantokyvyn suhteen myös Brasilia elää jo pahasti velaksi. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten brasilialaiset, tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Tosin meillä suomalaisilla, joiden ekologinen jalanjälki on vielä yli kaksi kertaa niin suuri kuin brasilialaisten, ei ole paljon sanomista.

Tästä on nyt ylihuomenna Riossa alkavassa YK:n huippukokouksessa viime kädessä kysymys. Dollareita ja euroja voi laskea miten päin tahansa, mutta sillä ei ole merkitystä, jos maapallo ei kestä talouttamme. Brasilian esimerkki metsäkadon jarruttamisesta on rohkaiseva, mutta se ei vielä riitä. Aivan kuten Amazonin metsäkato on pysäytettävä kokonaan, myös koko elintapamme ja maailmantaloutemme on saatava mahtumaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Riossa tätä vallankumousta tuskin tällä viikolla tehdään. Se kannattaisi kuitenkin tehdä nopeasti, päättäväisesti ja hallitusti. Hallitsematonta vaihtoehtoa kun ei edes uskalla kuvitella.

JUHA AROMAA