Olen konferenssikeskuksessa Kolumbiassa kuuntelemassa ihmisten puheita aamusta iltaan. Näinkö metsät pelastetaan, joku voisi kysyä. Eikö minun pitäisi olla pikaveneen kyydissä estämässä sademetsäpuun kuljetuksia?

Päästöt alas metsiä suojelemalla

Käytämme suoraa toimintaa, kun vaadimme yhtiöitä parantamaan toimintatapojaan. Teemme tutkimusta paikan päällä, paljastamme skandaaleja ja tarjoamme ratkaisuja. Mutta osallistumme myös hallitusten ja instituutioiden päätöksentekoon. Päätöksiä tehdään monesti median ja yleisön huomaamatta, mutta ne vaikuttavat suuresti metsiin ja metsistä riippuvaisiin yhteisöihin.

Suojellaksemme ilmastoa meidän on suojeltava metsät. Kuva Amatsonilta.

Yli 50 eri valtion edustajaa keskusteli kesäkuun lopussa Maailmanpankin kokouksessa Kolumbiassa REDD-sopimuksen täytäntöönpanosta. REDD on lyhenne sanoista ”reduced emissions from deforestation and forest degradation", eli tavoitteena on metsäkadosta ja maaperän köyhtymisestä johtuvien päästöjen vähentäminen.

REDD on metsäsektorin uusin muotisana. Keskeinen sisältö on, että ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on pelastettava metsät, koska metsien tuhoamisesta syntyy huomattavat ilmastopäästöt. Nyt neuvotellaan siitä, millaiset kannusteet olisivat tehokkaimpia, jotta hallitukset suojelisivat metsiään, eivätkä tuhoaisi niitä lyhytaikaisten voittojen toivossa.

Olisipa asia näin yksinkertainen. Kohtaamme kuitenkin useita haasteita:

  1. Esimerkiksi viimeisten sademetsien suojelu kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Kuitenkin on ihmisiä, jotka eivät erota metsää ja plantaasia toisistaan – koska myös jälkimmäinen sitoo hiiltä, eikä metsällä nähdä mitään muuta arvoa.
  2. Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet täytyy varmistaa metsiensuojelupäätöksiä tehdessä. Pahimmassa tapauksessa paikallisyhteisöiltä yritetään sopimusten varjolla viedä heidän omat maansa.
  3. Metsätuhon suurimpia syitä ovat huono hallinto, korruptio ja lain valvonnan puute. Jos näitä ongelmia ei ratkaista, maailman metsien tila ei parane.

Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet vaakalaudalla

Tapaan kokouksessa Soikan Meitiakin maasai-yhteisöstä Keniasta. Soikan työskentelee Mainyoito Integrated Development -järjestössä ja on yhteisömetsien asiantuntija. Ilmastonmuutos tuhoaa jo ihmisten elinympäristöä. Mietin, mitä mieltä hän on Greenpeacen ehdoista metsien suojelemiseksi.

"Oikeuksiamme ei kunnioiteta ja ihmiset karkotetaan omilta mailtaan. Suojelu toisi kestävyyttä. Alkuperäiskansat ovat hoitaneet metsiä vuosisatojen ajan. Suojeluehdot ja kannustimet vahvistaisivat oikeuksiamme. Maanomistusoikeutemme  on turvattava ja meitä on kuunneltava ensisijaisesti maankäyttöä koskevissa päätöksissä", hän sanoo.

Soikan ja hänen kollegansa Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta antavat Maailmanpankille tunnustuksen alkuperäiskansojen ottamista mukaan neuvotteluihin, koska kriittisetkin äänet on otettava huomioon. "Mutta todellisia muutoksia on tapahduttava ja tähän mennessä se on ollut hidasta", hän lisää.

Greenpeace julkisti Kolumbiassa REDD-projekteihin liittyvän konsultaation, johon kutsutaan ja halutaan mukaan kaikki asiaan liittyvät tahot. Toivomme, että tämä Forest & People First -ohjelma kääntää huomion takaisin asioihin, joilla on todella merkitystä ja päättäjät näkevät jälleen metsien arvon muunakin kuin hiilivarastona tai rahana.

"Mitä vahvemmat ehdot, sitä parempi REDD-ohjelma ja sitä vähemmän konfikteja", Soikan toteaa. Olemme samaa mieltä.

Pidän hänen järjestönsä nimestä. "Mainyoito" tarkoittaa oikeuksien puolustamista – Rise up!

Susanne Breitkopf

Kirjoittaja on Greenpeacen kansainvälisen metsäpolitiikan asiantuntija Yhdysvalloista.