Palasin tänä aamuna Kainuun valtionmetsien tarkastusmatkalta, joka oli yksi helteisimpiä mitä uraltani muistan. Myös paarmoja ynnä hyttysiä oli enemmän kuin riittävästi. Olosuhteet huomioiden tunnen lievää närkästystä siitä, että jouduin hikoilemaan kontrollityössä, joka ei olisi oikeastaan kuulunut minulle vaan metsäteollisuudelle.

Olin siis tutkimassa mistä on peräisin puu jota metsäteollisuus sekoittaa FSC-merkittyihin tuotteisiinsa. Löytyi upeita vanhoja metsiä ja liito-oravan elinympäristöjä, avohakattuina ja hakkuuvuoroaan odottamassa. On todennäköistä, että puu näistä päätyy FSC-merkittyihin tuotteisiin.

Hakattua liito-oravametsää Suomussalmella

Tänään aloitetussa julkaisusarjassa ruoditaan FSC-metsäsertifiointijärjestelmän hyviä ja huonoja käytäntöjä eri puolilta maailmaa. Ensimmäisinä julkaisimme varoittavan esimerkin Suomesta ja hyvän casen Kanadasta.

FSC tunnetaan ympäristöjärjestöjen tukemana järjestelmänä, mutta viime aikoina tuki on vähentynyt järjestelmän väärinkäytösten takia eri puolilla maailmaa. Greenpeace on vielä mukana siinä toivossa, että tarpeellisia korjauksia saataisiin aikaiseksi ennen uskottavuuden katoamista. Metsäsertifiointi on yksi työkalu metsien käytön muuttamisessa kestävämmäksi, ja FSC on käytössä olevista sertifikaateista ainoa, jonka ympäristöjärjestöt vielä näkevät tarjoavan mahdollisuuksia parempiin käytäntöihin.

FSC-merkin on tarkoitus kertoa kuluttajille, että puu on hankittu vastuullisesti, kestävistä lähteistä luontoa kunnioittaen. FSC-tuotteita on erilaisia. 100% FSC tulee oikeasti sertifioiduista metsistä, FSC MIX puolestaan on sekoitus sertifioitua ja muista niin sanotuista kontrolloiduista lähteistä peräisin olevaa puuta. FSC:n periaatteiden mukaan FSC-merkittyihin tuotteisiin ei pidä hankkia puuta esimerkiksi korkean suojeluarvon metsistä. Käytännössä tämä FSC MIX -tuotteiden kontrolli ei tarkoita yhtään mitään ainakaan Suomessa.

Meillä on näyttöä konkreettisista esimerkeistä, mutta ilman niitäkin on selvää, etteivät asiat Suomen metsissä ole kunnossa. Perusasioiden kertauksena: suurin osa uhanalaisista lajeistamme on metsien lajeja ja niiden uhanalaisuuden suurin syy on metsätalous. Kaksi kolmasosaa metsien luontotyypeistä maassamme on uhanalaisia. Suojelualueiden määrä ja laatu eivät ole riittäviä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.

Kuitenkin suomalaiset suuret metsäyritykset ovat luokitelleet maamme matalan ympäristöriskin alueeksi, ja tuottavat sillä perusteella ympäristömerkkinä tunnetun FSC:n leimalla varustettuja tuotteita. Meidän mielestämme FSC MIX -leiman väite ”vastuullisista lähteistä” ei vastaa todellisuutta. Koska metsäyhtiöitä ei näytä kiinnostavan, mistä ne puunsa hankkivat, vaadimme että FSC lakkauttaa ”kontrolloidun” puun järjestelmänsä, joka nykyisellään johtaa kuluttajaa harhaan. Lisää Greenpeacen FSC-näkemyksiä löydät kansainvälisiltä sivuiltamme.

Matti Liimatainen