Fukushima

Kuva: Greenpeace. All rights reserved.

Kaikista mahdollisista tekosyistä kolmen ytimen sulaminen eräässä maailman suurimmista ydinvoimaloista saattaa vaikuttaa eräältä järkevimmistä kansainvälisten ilmastotavoitteiden hylkäämiseen.

Japani ilmoitti viime viikolla hylkäävänsä sitoumuksensa 25 % päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä Fukushiman ydinvoimaturman vuoksi. Japanin uusi ”tavoite” on korottaa päästöjä kolmella prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2011 alkanutta Fukushiman kriisiä on seurannut sarja kommelluksia vaihdellen Japanin ydinvoimateollisuuden kyvyttömyydestä hoitaa tilannetta useisiin radioaktiivisten aineiden vuotoihin voimala-alueella, joka on tarkoitus puhdistaa uusimman tiedon mukaan vasta vuoteen 2017 mennessä.

Ryhmä aiemmin tukevasti ydinvoimamyönteisiä pääministereitä (mukana nykyisen pääministerin oppi-isä) on ilmoittanut julkisesti vastustavansa maan reaktoreiden uudelleenkäynnistämistä. Osa niistä olisi joka tapauksessa todennäköisesti liian vanhoja tai liian lähellä tuhoutunutta Fukushimassa Daiichia uudelleenkäynnistettäviksi.

Näin ilmaistuna ilmastopolitiikkan suunnanmuutos vaikuttaa vastaansanomattomalta, vaikka perustuukin osin kyvyttömyyteen hoitaa onnettomuustilannetta. Mutta vaikka Fukushiman käynnistämä energiapolitiikan kriisi onkin iso asia, ilmastotavoitteen hylkäämisen perusteleminen pelkästään sillä on harhaanjohtavaa.

Ennen Fukushiman ydinturmaa ydinvoimalla tuotettiin karkeasti neljännes Japanin sähköstä, mutta vain 11 % kaikesta primäärienergian käytöstä, johon kuuluu sähkön lisäksi lämmön tuotanto ja liikennepolttoaineet.

Vaikka Japani korvaisi jokaisen ydinvoimalansa maakaasulla – uusiutuvien ja energiatehokkuuden sijaan – sekään ei riittäisi oikeuttamaan täyskäännöstä ilmastopolitiikassa.

Leikkaukset paljon suurempia kuin tarpeen

Lauri Myllyvirran tuottama analyysi osoittaa, että 25 % päästövähennystavoitteen kääntäminen 3 % päästölisäystavoitteeksi tarkoittaa 340 miljoonan CO2e tonnin vuotuisia lisäpäästöjä.

Vertailuna todettakoon, että määrä hipoo Euroopan hiilikuningas Puolan vuotuisia päästöjä.

Jokaisen ydinvoimalan korvaaminen vastaavalla määrällä maakaasulla tuotettua sähköä lisäisi Japanin päästöjä kolmanneksen tästä määrästä, jolloin ilmastotavoite voisi silti olla 17 % vähennys vuoden 1990 tasosta.

Eikä Japani edes suunnittele täyttä vaihdosta ydinvoimasta kaasuun.

Japani on jo onnistunut leikkaamaan huippukulutustaan 15 % ja hyväksynyt uusiutuvien energianlähteiden hankkeita vuoden 2012 jälkeen enemmän kuin sillä oli uusiutuvaa sähköä tätä ennen (suunniteltua uusiutuvan sähkön kapasiteettia on Japanissa jo 26,7 GW).

Kaiken lisäksi Japanin hallitus ei edes enää suunnittele ydinvoimasta luopumista. Sen sijaan hallitus aikoo avata osan nyt suljetuista 54 reaktorista seuraavien vuosien aikana.

Vaikka Fukushiman ydinonnettomuuden vaikutuksia ei kannata vähätellä, se ei juuri selitä Japanin ilmastopolitiikan muutosta.

DAMIAN KAHYA

Kirjoitus on alun perin julkaistussa Greenpeace UK:n itsenäisessä Energydesk –blogissa. Vapaasti englannista kääntänyt Jehki Härkönen.