Nestlén raportista Nestlé in Society

Kuva: Nestlé in Society -raportti

Ruokajätti Nestlé julkaisi viime viikolla vuosikertomuksensa sekä uudet yhteiskuntavastuutavoitteensa. Nestlé on, syystäkin, saanut osakseen kovaa kritiikkiä kansalaisyhteiskunnalta. Nyt yritykselle täytyy kuitenkin nostaa hattua.

Harvoin näkee yhteiskuntavastuuta näin laajasti ymmärrettynä. Nestlé on asettanut konkreettisia tavoitteita, kuten esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 35 prosentilla 2015 mennessä (2005 tasosta) ja vedenkäytön vähentäminen tuotannossa 40 prosentilla.

Lupaukset koskevat raaka-aineenhankintaa, tuotantoa, kuljetusta, jätteitä ja jopa asiakkaiden ylipainoisuuden vähentämistä. Mikä parasta, monet niistä ovat oikeasti mitattavia tavoitteita. Esimerkiksi, vuonna 2015 kymmenen prosenttia tehtaista pitäisi olla kokonaan jätettä tuottamattomia.

Tuntematta yhtiötä sen tarkemmin, on todettava, että on varmasti leegio asioita, joita yhtiö voisi tehdä tätäkin paremmin. Edelläkävijä se on joka tapauksessa.

Liian usein yritysten yhteiskuntavastuu kilpistyy ympäristöraporttiin, jossa luetellaan lukuja ilman, että niistä muodostuu mitään kokonaiskuvaa siitä, minne yritys pyrkii ja miksi. Kehutaan, että jokaista tuotetta kohti istutetaan puu, mutta samalla käytetään iloisesti hiilivoimaa tuotannossa.

Mainiona esimerkkinä suomalaiset metsäyhtiöt, jotka rakentavat ympäristöbrändiään uusiutuvan raaka-aineen imagolle, mutta tahkovat valtaosan tuotannon tarvitsemasta energiasta ydinvoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla.

Nestlé on tainnut ymmärtää, että tämä ei ole jatkossa voittava konsepti. Päästövähennyksissä on pakko saada käyntiin aivan erilainen vaihde ja 2050 pärjäävät ne yritykset, jotka ovat ajoissa muuntaneet tuotantonsa vastaamaan nykymaailmaa. Yksikään yritysjohtaja ei voi väittää johtavansa yritystä menestyksekkääseen tulevaisuuteen, ellei yrityksessä pohdita vimmatusti, miten fossiilienergiasta päästään eroon lähivuosikymmeninä.  

Inspiraatiota energiavallankumoukseen voi saada vaikka Greenpeacen Energiavallankumous-skenaariosta.

Sini Harkki