Pienen piirin kiinnostuksen kohteena ollut arktinen yhteistyö on viime vuosien aikana muuttunut kuumaksi poliittiseksi kysymykseksi. Tämä johtuu tietysti pohjoisen kuumentuvasta ilmastosta, joka sulattaa napajäätä ennätystahtia. Obskuurista Arktisesta neuvostosta on yhtäkkiä tullut merkittävä poliittinen foorumi, johon esimerkiksi Kiina ja Intia haluaisivat tarkkailijajäseniksi. Mutta onko Arktinen neuvosto tehtäviensä tasalla?

Arktiseen neuvostoon kuuluvat kahdeksan arktista valtiota eli Suomen ohella muut Pohjoismaat sekä Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Lisäksi tarkkailijoina mukana on joukko valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä. Alkuperäiskansojen järjestöillä kuten Saamelaisneuvostolla on pysyvän jäsenen status valtioiden rinnalla.

Arktisen neuvoston jäsenvaltiot ovat korostaneet neuvoston roolia ensi sijaisena foorumina Arktiksen asioista päätettäessä. Linja näyttäytyy yhä enemmän pyrkimyksenä estää kilpailevien intressien pääsy mukaan Arktiseen politiikkaan. Arktiksen tulevaisuus ei kuitenkaan ole yksin Arktisten valtioiden asia. Esimerkiksi öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisellä on ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen kautta väistämätön vaikutus koko maailmaan. Miksi Tyynenmeren uppoavat maat eivät saisi olla mukana päättämässä asiasta?

Arktisen neuvoston työryhmät ovat olleet erinomaisia keräämään ja analysoimaan tieteellistä tutkimusta Arktisesta ympäristöstä. Kattava tutkimustieto ei kuitenkaan ole johtanut toimintaan. Poliitikoille on tyypillistä korostaa luonnonvarojen hyödyntämistä ”vaarantamatta pohjoisen herkkää luontoa”. Tähän tapaan:

”Arktisilla alueilla olevien luonnonvarojen hyödyntäminen on tapahduttava vaarantamatta pohjoisen herkkää luontoa ja uskon sen olevan täysin mahdollista.” Ulkoministeri Erkki Tuomioja Tieteen päivillä 10.1.2013

”Tässä on syytä todeta, että pohjoinen luonto on erityisen haavoittuva ja kaiken toiminnan arktisilla alueilla pitää tapahtua korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti.” – Pääministeri Jyrki Kataisen Martti Ahtisaari -luento 27.11.2012

”Potentiaali on merkittävä. Samalla arktisen alueen kehittämisen on oltava luonnon kannalta kestävää.” Presidentti Sauli Niinistön puhe Norjan ulkopoliittisessa instituutissa 11.10.2012

Kaikille kolmelle puheenvuorolle on yhteistä se, että niissä ei esitetä ainuttakaan konkreettista linjausta Arktiksen suojelemiseksi. Ulkoministeri Tuomioja sentään vaatii ilmastopäästöjen vähentämistä. Se ei saa häntä kuitenkaan tekemään loogista johtopäätöstä: arktiset öljyvarat pitää jättää maahan.

Konkreettisia askelia eteenpäin

Arktisen neuvoston on oman uskottavuutensa vuoksi saatava vihdoin jotain konkreettista aikaan. Toivottavasti tänään Tromssassa aloittava pysyvä sihteeristö tukee tätä työtä. Haluaisin uskoa, että Suomen poliittinen johto on tosissaan siinä, että Arktista pitää myös suojella. Tässä vinkiksi Greenpeacen neljän kohdan ohjelma:

1. Perustetaan mertensuojelualueiden verkoston Pohjoiselle jäämerelle biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen linjauksen mukaan. Sopimuksen mukaan maailman meristä on suojeltava kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Pohjoisella jäämerellä ei ole lainkaan suojelualueita.

2. Sovitaan välittömästi öljynporauskiellosta Pohjoisella jäämerellä sekä vahvoista säännöksistä turvallisen merenkulun takaamiseksi. Jäätä ei voi puhdistaa öljystä, ja Shellin vaikeudet Alaskassa viime ja tänä vuonna osoittavat, ettei öljyteollisuus ole valmis riskialttiiseen öljynporaukseen arktisissa olosuhteissa.

3. Perustetaan asianmukainen hallintojärjestelmä säätelemään kalastusta Pohjoisella jäämerellä merioikeusyleissopimuksen periaatteiden mukaan. Hallinnon on puututtava kestämättömään ja sääntelemättömään kalastukseen arktisilla alueilla, jotka jään sulamisen takia aukeavat kalastukselle.

4. Otetaan jäsenvaltioissa käyttöön tehokkaita toimia ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja taataan jäsenvaltioidensa täysi sitoutuminen Kioton pöytäkirjan velvoitteisiin, sillä ilmastonmuutos on arktisen ympäristön suurin uhka.

Suomella on mahdollisuus nostaa näitä asioita esiin Arktiksen neuvoston helmikuun epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa ja toukokuun ulkoministerikokouksessa.

TAPIO LAAKSO

Mitä sinä voit tehdä? Liity Arktiksen puolustajiin osoitteessa http://www.SaveTheArctic.org