Launtaina 30. kesäkuuta kuulimme äänen, jota emme unohda koskaan.

Kun Greenpeacen laiva Arctic Sunrise saavutti arktisen merijään reunan, jää alkoi raapia keulaa äänellä, joka resonoi koko rungossa.

Olemme matkustaneet kaukaa todistaaksemme Arktiksen muutosta. Laivassa nukumme punkassa, pienessä jaetussa hytissä, mutta tunnemme olevamme kotona.

Tulemme partiolaisina: Yvette Ghanasta ja Miryam Perusta.

Arktis on meille todella tärkeä, koska arktisen jään sulaminen muuttaa säätä myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Vaikutukset voivat ulottua myös kotimaihimme Ghanaan ja Peruun, koskettaen yhteensä yli 50 miljoonaa ihmistä.

Olemme täällä Partiotyttöjen maailmanliiton äänenä (WAGGGS). Yhdistys edustaa kymmentä miljoonaa partiotyttöä ympäri maailmaa. Haluamme kertoa tästä asiasta, koska uskomme, että meillä voi olla todellista vaikutusta.  

Meidän pitää toimia. Voimme pelastaa Arktiksen. Olemme pelastamassa omaa tulevaisuuttamme.

Eilen näimme kaukana jääkarhun ja tänään näimme tassun jälkiä tuoreessa lumessa, kun opettelimme hiihtämään sulavalla jäälautalla.

Tunnemme olevamme etuoikeutettuja, mutta entä jos jääpeitteen sulaminen jatkuu? Mitä tapahtuu jääkarhulle?

Mitä tapahtuu meille?

Tämä on vierasblogi, jonka kirjoittivat Yvette Sena Blankson ja Miryam Justo Tyttöpartiolaisten maailmanliitosta (World Association of Girl Guides and Girl Scouts, WAGGGS).

Sinäkin voit auttaa pelastamaan Arktiksen.