Pauliina Feodoroff - photo Matti Aikio

Pauliina Feodoroff. Kuva: Matti Aikio

Arktinen alue on saamelaisten ja kaikkien sitä asuttavien sisar- ja veljeskansojen kulttuurin aineellinen ja henkinen perusta. Meidän mielemme, kielemme, elämäntapamme ja elinkeinomme on muovannut pitkä talven ja jään kausi, lyhyt kesä, ja tähän sopeutunut lajeissaan vähälukuinen mutta äärimmäisen hyvin elinympäristöönsä mukautunut eläin- ja kasvimaailma.

Saamelaiset ovat tiettävästi asuttaneet arktista aluetta jääkauden aikaankin, meille tämä alue on maailman keskipiste, maailmankaikkeus. Lumi ja jää, niiden jatkuva palaaminen lyhyen kesäkauden jälkeen, ovat jatkuvuutemme perusta, meidän mielemme perusta. Aivan kirjaimellisesti: ikiroudan alueilla Siperiassa koetaan nyt ensimmäistä kertaa heidän maailmankaikkeudessaan tilanne, jossa ikirouta on alkanut sulaa. Tämä lyhyen kesäkaudenkin aikana sulamaton jää on toiminut järvien pohjana. Kun se sulaa, romahtavat järvien pohjat, joka romahduttaa makean veden varat. Lisäksi miljoonia vuosia ikiroutaan sidoksissa olleet kasvihuonekaasut vapautuvat, mikä omalta osaltaan taas kiihdyttävät lämpenemistä.

Nykyään puhutaan paljon arktisen alueen avautumisesta, joka on mahdollista niin ilmastonmuutoksen, uuden teknologian kuin lisääntyvän tarpeen takia. Tämähän tarkoittaa sitä, että kaasu- ja öljyvarannot muualta on jo pumpattu kuiviin.

Nyt puhutaan alueesta, jota ollaan väkisin valloittamassa, repimässä auki teollisuuden tarpeisiin, resurssivarannoiksi ympäri maailmaa. Alueesta, joka ei ole koskaan aikaisemmin ollut teollisen toiminnan kohteena, etenkään tässä mittakaavassa.

Saamelaisten, komien ja nenetsien kannalta tilanne on tietysti myös ihmisoikeudellinen, mutta koko arktista aluetta, sen erittäin fragiilia, armotonta ja luontojaan hitaasti muuttuvaa ekosysteemiä ajatellen nämä muutokset tarkoittavat maailmanloppua.

Kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen nopeuttaa lämpenemistä, lämpeneminen nopeuttaa avautumista, avautuminen nopeuttaa hyödyntämistä. Ja kaikki jäähän pohjautuva romahtaa, lakkaa.

Itäsaamen Atlaksen osoittamat tutkimustulokset kertovat, että Kuolan niemimaalla on 10 000 vuotta vanha katkeamaton, vaikkakin historiansa aikana useita kertoja pirstaleiksi hakattu kulttuuri. Viimeisimpänä ja suurimpana tuhona Neuvostoliitto Gulag-leireineen, kaivoksineen, pakkosiirtoineen, vesivoimaloineen. Nämäkin ajat paimentolaiskulttuuri on kestänyt.

Helmikuussa 2011, Itäsaamen Atlaksen julkaisutilaisuudessa Lovozerossa (Luujärvellä) pitkäaikainen saamelaisaktivisti kertoi, että nykyinen tilanne on pahempi kuin neuvostoaika: porobrigaatteja suljetaan ja erämaakylien asukkaat pakotetaan siirtymään kylistään kaupunkeihin suuryhtiöiden tieltä.

Yhtiöt haluavat ratkaista monimutkaiset ihmisoikeuskysymykset tyhjentämällä koko niemimaan ihmisistä ja perinteisistä elinkeinoista. Jos joku pyrki vastustamaan teollisuuden toimia, oli vaara, "että metsään katoaa". Kuolan asukkaiden suurin toive oli, että tietoa heidän tilanteestaan välitettäisiin eteenpäin.

Suomessa käytiin 2000-luvun alussa kiivasta kampanjointia poronhoitajien oikeudesta laitumiinsa valtion metsänhakkuita vastaan. Kampanja, jossa saamelaisjärjestöt, paliskunnat ja Greenpeace tekivät menestyksekkäästi yhteistyötä, päättyi 2010 sopimuksiin tärkeimpien metsien suojelemisesta 20 vuodeksi.

Kampanja on ainoa ja ensimmäinen esimerkki Suomen historiassa, jossa saamelaiset ovat kollektiivisesti vaatineet maaoikeuksiensa toteuttamista ja menestyksekkäästi pysäyttäneet teollisen toiminnan tärkeällä osalla aluettamme, ainakin joksikin aikaa.

Näyttää siltä, että tarve kampanjoille ja arktisen alueen puolustamiselle on vain kasvamassa. Samalla ympäristöjärjestöjen, ruohonjuuritason liikkeiden ja alkuperäiskansojen yhteistyön tarve on entistä ilmeisempi.

- PAULIINA FEODOROFF
Kirjoittaja on saamelaisaktivisti ja pitkäaikainen Saamelaisneuvoston toimija

P.S. Greenpeacen laiva Arctic Sunrise lähtee tänään Svalbardista kuukausien pituiselle arktiselle matkalle, jonka aikana tehdään muun muassa jäätutkimusta. Mukana on edustajia kaikilta maailman asutuilta mantereilta, esimerkiksi maailman tyttöpartiolaisten kaksi edustajaa. Toinen laivamme Esperanza tulee matkustamaan kesän toisella puolella Jäämerta, seuraten Shellin öljynporausten alkamista Alaskan pohjoispuolella.