Ministeri Pekkarisen johdolla valmisteltiin vuosi sitten valmistunut "Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia". Strategiassa teollisuuden sähkön tarpeeksi arvioitiin 56 TWh vuonna 2020 ja kokonaiskulutukseksi 98 TWh.

Pekkarisen mukaan tämä tarkoitti, että Suomeen tarvitaan yksi ydinreaktori vielä Olkiluoto 3:n jälkeen.

Sitten metsäteollisuus joutui kriisiin ja maailmanlaajuinen talouslama muutti muidenkin teollisuudenalojen tulevaisuudennäkymiä. Eilen julkaistiin uusi arvio, jonka mukaan "sähkönkulutuksen kasvutrendi on taittumassa". Teollisuuden sähkönkulutuksen vuonna 2020 arvioidaan olevan 12,5 TWh alhaisempi kuin viime vuoden strategiassa. 12,5 TWh sattuu olemaan täsmälleen maailman suurimman ydinreaktorityypin, ranskalaisen EPR-reaktorin sähköntuotanto.

Pekkarisen mukaan uudet arviot tarkoittavat sitä, että Suomeen tarvitaan yksi uusi ydinreaktori vielä Olkiluoto 3:n jälkeen.

Myös muut johtavat poliitikot kiirehtivät vakuuttamaan, että uudet arviot eivät muuta heidän näkemystään ydinvoiman lisätarpeesta. Toivo-Katainen ja unelma-Urpilainen eivät ole ennenkään vaivautuneet perustelemaan ydinvoimakantojaan numeroilla vaan ainoastaan korulauseilla. Mutta mistä Pekkarinen taikoi reaktorin tarpeen lukuihinsa?

Taikatemppuja ei saisi paljastaa, mutta teen poikkeuksen:

• Arviota palveluiden sähkönkulutuksesta on korotettu 15 prosentilla. Lama on siis olennaisesti parantanut palvelusektorin tulevaisuudennäkymiä! Suoran sähkölämmityksen käytön arvioidaan edelleen pysyvän lähes nykytasolla.

• Sähkön kulutuslukujen pudotus saatiin näyttämään vähemmän dramaattiselta kuin se todellisuudessa on sisällyttämällä sähköverkossa tapahtuvat häviöt (3,5 TWh) uuteen kulutuslukuun, vaikka ne eivät sisältyneet viime vuoden lukuihin. Uusi arvio ilman häviöitä olisi ollut 88 TWh.

• Kaukolämpövoimaloiden sähköntuotanto vuonna 2020 arvioidaan 2 TWh alhaisemmaksi kuin viime vuonna. Muutokselle ei ole annettu mitään selitystä.

• Palvelusektorin ja sähkölämmityksen sähkönkulutuksella on dramaattinen vaikutus sähkökapasiteetin tarpeeseen, koska ne aiheuttavat kulutuspiikkejä. Kaukolämpö-CHP taas tuottaa täysillä nimenomaan kulutushuippujen aikaan joten sillä on suuri vaikutus huippukapasiteetin tarpeeseen. Pekkarisen luvuissa tapahtuneet muutokset ovat siis omiaan kasvattamaan uuden sähköntuotantokapasiteetin laskennallista tarvetta.

• Kaikkein suurin muutos on kuitenkin, että kivihiili- ja turvelauhdetta arvioidaan suljettavan huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Pekkarinen pelaa laskelmilla nyt samaa peliä kuin edeltäjänsä Olkiluoto 3:n rakentamisesta päätettäessä: teeskennellään että lähes kaikki lauhdevoima voidaan ajaa alas rakentamalla lisää ydinvoimaa.

Olemme vaatineet Pekkariselta vuoden ajan sähkömarkkinamallilla tehtyä arviota lauhdevoiman tarpeesta, mutta eipä näy. Energiateollisuuden Pöyry Energyllä teettämät skenaariot osoittavat, että jos sähkönkulutus ja sähkön huippukulutus nousevat, lauhdevoimaa tarvitaan noin 9 TWh vastaamaan kulutushuippuihin, vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin miten paljon. Eli 9 TWh Pekkarisen 12 TWh:n "tuotantovajeesta" on väistämättä lauhdevoimaa. Se tarkoittaa, että sähköntuotannon päästöt pysyvät korkealla. Kansanedustaja Pentti Tiusasen kirjallinen kysymys taustoittaa tätä asiaa hyvin.

Ympäristöjärjestöjen näkemys Suomen sähköntarpeeseen vastaamiseksi on esitetty esim. viime viikolla julkaistuissa ydinvoimateeseissä.

Lauri Myllyvirta