21. kesäkuuta 2012

March At Rio+20 People's Summit, Rio de Janeiro © Rodrigo Paiva / Greenpeace

Lopulta kaikki kävi nopeasti. Kestävän kehityksen Rio+20 -kokouksen tulokset selvisivät jo ennen kuin kokous ehti virallisesti edes alkaa. Puheenjohtajamaa Brasilia halusi runnoa päätöstekstin valmiiksi ennen ministereiden tuloa, joten kaikkein tärkeimmät asiat, jotka yleensä tällaisissa kokouksissa jätetään nimenomaan ministereiden neuvoteltaviksi, ratkaistiin  pikakelauksella maanantaina ja tiistain aamuyön tunneilla.

Loppumetreihin liittyi dramatiikkaa. Kun kaikki muu oli jo saatu sovittua ja Rio de Janeiro nukkui (ja kokousväki nuokkui pääsalissa odottaen yleisistunnon alkamista), väänsi yksi neuvotteluryhmä vielä kättä kokouskeskuksen uumenissa, piilossa muiden katseilta. Kyse oli mertensuojelusopimuksesta – Greenpeacen tärkeimmästä tavoitteesta.

Argentiinalainen kollegani Milko oli paikalla. Kun vaaka oli kallistumassa siihen, että mertensuojelusopimuksesta ei sovita, vaan päätös lykätään tulevaisuuteen, sanoi Milko neuvottelijoille, että jos ne tämän tempun tekevät, niin Greenpeace tulee kertomaan koko maailmalle, ketkä sopimuksen tuhosivat: Venezuela, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä. Tästäkös Venezuela hermostui, koska maa ei halua vaikuttaa Yhdysvaltojen liittolaiselta. Täysin tolaltaan mennyt neuvottelija vaati kiljuen Greenpeacen poistamista paikalta.

Poistaa meidät voi, mutta ei vaientaa. Eli siinäs kuulitte, ketkä sopimuksen torppasivat.
Tiistaina olimme vielä toiveikkaita, että päivän valjetessa ainakin EU tulisi tolkkuihinsa ja hylkäisi tekstin, mutta ilmeisesti paineet siitä, että EU:a syytettäisiin koko sovun vesittämisestä, kasvoivat liian suuriksi. Niinpä EU nieli tekstin sellaisenaan ja niiasi vielä kiitokset päälle.

Rio+20 -kokouksen tulokset ovat laihat - erityisesti ympäristöasioissa. Päätösteksti on täynnä aiempien sopimusten ja lupausten kierrätystä sekä yleistä lässytystä, mikä kuulostaa mukavalta, mutta on täysin riittämätöntä suhteessa reaalimaailman haasteisiin. Pomoni ei ole ainoa, joka repi pelihousunsa . Kansalaisjärjestöt vaativat eilen keskiviikkona, että tekstin ensimmäisestä kappaleesta poistetaan viittaus kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta, sillä tulos ei vastaa järjestöjen näkemystä tulevaisuudesta, jonka haluamme. Myös Gro Harlem Brundtlad ilmaisi tänään pettymyksensä tuloksiin.

Samaan aikaan toisaalla, Rio+20 -bisnespäivässä, kokouksen tuloksia kiiteltiin. Yritysverkoston edustaja totesi myös, että yritykset eivät ole koskaan aiemmin olleet näin runsaslukuisesti edustettuina YK-kokouksessa. Tivasin öljy-yhtiöitä edustaneelta paneelilta, kuinka paljon ne nykyään investoivat uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kestävään liikkumiseen suhteessa öljy- ja kaasubisneksiin ja että mitä mieltä yhtiöt ovat tiedeyhteisön pahenevista varoituksista, jotka alleviivaavat pikaisen muutoksen tarvetta. Shell oli hipihiljaa. Jaoinkin kokousväen ihmeteltäväksi Greenwash+20 -raporttiamme, joka kertoo Shellin tarinan ja muita esimerkkejä siitä, millaista roolia yritykset ovat näytelleet kestävän kehityksen sabotoinnissa. Viesti ei ole se, että kaikki yritykset ovat pahoja, vaan että viherpesu ei maailmaa pelasta.

Yrityspäivän jälkeen sain energiaa oheistapahtumasta nimeltä ”The Date With History” . Kyse oli kilpailusta, jolla oli kannustettu nuoria pitämään videopuheita maailman päättäjille. Paikalla olivat muun muassa kilpailun voittanut Brittany Trilford sekä Severn Cullis-Suzuki, jonka kuuluisa puhe alkuperäisessä Rion kokouksessa oli toiminut kilpailun innoittajana. Illan aikana kuultiin monia henkilökohtaisia tarinoita siitä, mikä motivoi toimimaan, vaikka asiat etenevät tuskallisen hitaasti. Tilaisuuden intensiteettiä kuvaa se, että alussa YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Christiana Figueres ilmoitti, että hän joutuisi poistumaan pian toiseen tapaamiseen, mutta lopulta hän jäikin lähes loppuun asti ja ilmoitti, että myöhästyi seuraavasta tapaamisesta lähes tunnin, koska ei vaan malttanut poistua. Tilaisuuden tallenne on tulossa myöhemmin tcktcktck.org -sivuille, mutta sitä odotellessa Severnin puheen (jonka hän piti melkein samanlaisena Mikhail Gorbatšovin järjestön tilaisuudessa) voi kuunnella täällä. Brittany pääsi pitämään oman puheensa  maailman päättäjille eilen keskiviikkona. (Gorbatšovin Rio+20 –pohdinnat voit muuten katsoa täällä.)

Kokousta on nyt jäljellä kaksi päivää – puheita ja korkean tason tapaamisia sekä oheistapahtumia, joista monissa kytee todellisen muutoksen ja inspiraation aineksia. Nähtäväksi jää, onko ministereillä tai valtionpäämiehillä vielä yllätyksiä hihoissaan esimerkiksi uusista kumppanuushankkeista. Ainakin on ilahduttavaa nähdä, kuinka tarmokkaasti hallitusten edustajat kutsuvat pääsihteeriämme Kumi Naidoota erilaisiin korkean tason keskusteluihin ja tapaamisiin – enemmän kuin kalenteri antaa myötä. Kansalaisjärjestöjen näkemyksille on kysyntää. Eilen näitä näkemyksiä marssittiin ilmoille tuhansien ihmisten voimin Rion kaduilla.

KAISA KOSONEN

P.S. Liitin aikaisempaan blogiini epähuomiossa väärän version Severnin alkuperäisestä puheesta. Pahoittelut siitä. Nyt linkki on korjattu johtamaan remasteroituun, alkuperäiseen versioon.