Saksan hallituksen nimeämä eettinen komitea esittää, että Saksa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2021 mennessä. Ydinvoiman luopuminen Euroopan suurimassa taloudessa voi olla uusi alku vaikeuksissa olevan maanosan taloudelle.

Ennen Fukushiman ydinonnettomuutta Angela Merkelin johtama hallitus oli pyörtämässä punavihreän hallituksen vuonna 2000 tekemää päätöstä Saksan ydinvoimaloiden alasajosta. Japanin tapahtumat johtivat päinvastaiseen. Vain neljä päivää Fukushiman onnettomuuden alun jälkeen Merkel päätti sulkea 7 maan 17 ydinreaktorista. Maaliskuun lopulla Saksassa järjestettiin maan historian suurimmat ydinvoiman vastaiset mielenosoitukset.

Saksa sulkee suurella todennäköisyydellä viimeisenkin ydinvoimalansa vuoden 2020 paikkeilla. Suunta on selvä, mutta yksityiskohdista maassa käydään poliittista kamppailua suurten energiayhtiöiden kanssa.

Saksa on Euroopan suurin ja kilpailukykyisin talous. Saksa on monella tapaa velkaantuneen ja vaikeuksissa olevan Etelä-Euroopan vastapari. Saksan vientiylijäämä on valtava, sen sijaan kotimaiset investoinnit ovat jääneet vähemmälle. Ansaitut rahat Saksa on lainannut esimerkiksi kreikkalaisille. Esimerkiksi Financial Timesin kolumnisti Martin Wolf on jo pitkään kritisoinut Saksaa kansainvälisen talouden epätasapainon ylläpitämisestä.

Saksan ydinvoimasta luopuminen voisi avata koko Euroopalle tien kestävämpään talouteen. Ydinvoiman korvaaminen energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuvalla energialla vaatii investointeja. Finanssimarkkinoiden sijaan Saksan viennillä ansaitsemat rahat investoitaisiin energiavallankumouksen tekemiseen. Se luo työpaikkoja, vähentää päästöjä ja avaa tien Euroopan talouden parempaan tasapainoon.