Shellin öljynporausalus Kulluk ajautui Sitkalidakin rantaan Alaskassa uudenvuodenpäivänä 2013. © US Coast Guard / Greenpeace

 

Voi aika huoletta sanoa, että Arktis ei ole koskaan ollut yhtä suuren paineen alla kuin nyt. Ilmastonmuutos lämmittää sitä nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallollamme. Jäämeren jääpeite kutistuu. Alkuperäiskansojen elämä vaikeutuu ja eläinten omat elinympäristöt katoavat. Öljy-yhtiöt kiiruhtavat kilpaa etsimään öljyä samalla kun teollinen kalastuslaivasto levittäytyy yhä pohjoisemmaksi ja koillisväylän rahtiliikenne moninkertaistuu.

Olimme aika yllättyneitä kun alaskalainen oikeusistuin hylkäsi Greenpeacen yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa tekemän vaatimuksen hylätä Shellin Yhdysvaltain viranomaisille jättämä Beaufortinmeren ja Tšuktšimeren poraushankkeiden öljyntorjuntasuunnitelma. Shellin suunnitelmaan voi jokainen tutustua, se on katuharjaa, ämpäreitä ja lapioita myöten enemmänkin pilakuva kuin realistinen suunnitelma öljyn puhdistamisesta jäätyvällä merellä satojen kilometrien päässä asutuksesta tai rannikkovartiostosta.

Ajattelimme, että amerikkalainen tuomioistuin ei pitäisi naurettavaa suunnitelmaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla riittävänä varautumisena. Öljyvuotoja tulee tapahtumaan, kuten Shellin Alaskan toimintojen johtaja on myöntänyt. Öljynporaus on viranomaisten määräyksestä lyhyenä loppukesän kautena lopetettava kuukausi ennen jäätymisen alkua, niin todennäköisenä viranomainen pitää öljykatastrofin toteutumista. Me emme usko Shellin keinoilla öljyn puhdistamisen onnistuvan kuukaudessa. Shellin viime vuosi Alaskassa oli toinen toistaan seuranneita onnettomuuksia ja katastrofeja.

Olemmeko ottaneet Arktikseen kohdistuvan öljypäästöjen uhan ollenkaan tarpeeksi vakavasti? Shell jatkaa paitsi Alaskassa, niin vielä kevyemmän lainsäädännön alueella Venäjällä, öljynetsintää hyvin vaikeissa olosuhteissa. Ja samaan aikaan ilmastonmuutoksen seurauksista Jäämerellä tiedetään yhä enemmän.

 

Nature-tiedelehdessä julkaistiin artikkeli, jossa tutkijat arvioivat mahdollisesti katastrofaalisia seurauksia aiheuttavaa ikiroudan metaanin vapautumista. Itä-Siperian arktisella mannerjalustalla merenpohjaan jäätyneenä odottaa jättimäinen metaanihydraattien massa vapautumista ilmakehään kun vesi lämpenee riittävästi. Meri on tuolla hyvin matalaa jolloin lämpeneminen ulottuu nopeasti pohjaan. Tutkijoiden tulosten mukaan metaanin vapautumisella olisi jättimäinen vaikutus ilmastoon ja se aiheuttaisi 45 biljoonan euron maailmanlaajuiset kustannukset.

Science-lehdessä tutkijat esittivät miten jään sulaminen vaikuttaa koko arktiseen ekosysteemiin hämmästyttävän laajalti. Jään rajassa elävät levät ja plankton, jotka muodostavat suurelta osin Jäämeren perustuotannon, katoavat tai siirtyvät niitä syövien lajien kannalta väärään paikkaan tai aikaan. Niistä alkava ravintoketju katkeaa ja plankton jää syömättä ja painuu kuolleena meren pohjaan eikä päädy kalojen ja niitä syövien ravinnoksi. Nämä vähäsuolaisen veden levät ja planktonlajit pystyvät hyödyntämään kesäkauden jatkuvan auringonpaisteen tehokkaasti. Kun jää katoaa jäljelle jää suolainen merivesi jossa samat lajit eivät pärjää. Vaikutukset ulottuvat kaikille trofiatasoille eli ravintoketjun lenkkeihin (katso linkin kuva).

Tunnetumpaa on jäältä ravintonsa pyytävien tai sillä pesivien lajien hätä. Kun jäätä ei ole nämä lajit joutuvat siirtymään uimalla pitkiä matkoja. Jään sulaminen vähentää auringon heijastumista Arktiksella kesäaikaan. Tumma merivesi sitoo auringon lämpöä ja lämpeneminen kiihtyy kun heijastavaa suojaa ei enää ole.

Jääntutkijat ennustavat, että tämän vuoden jääminimi menee viiden huonoimman vuoden kärkeen, vaikka säät ovat olleet jään säilymiselle Arktiksella tänä vuonna varsin suosiolliset. Jään väheneminen jatkaa aiempaa trendiä. Yhdysvaltain ilmatieteen ja valtamerien laitos NOAA on todennut Arktiksen lämpenevän ennätyksellistä vauhtia, jopa kaksi kertaa nopeammin kuin alemmat leveyspiirit. Vuonna 2012 merijäätä oli 54 % vähemmän kuin 1982.

Eivätkä olosuhteet näytä kovin hyviltä myöskään eläinlajeille. Pienenevä jää aiheuttaa uhan Grönlanninhylkeen poikasille. Viime päivinä on paljon levinnyt kuva Huippuvuorilla kuolleesta jääkarhusta, joka oli ravinnon puutteessa laihtunut niin että oli sananmukaisesti pelkkää luuta ja nahkaa. Tämä jääkarhu oli tutkijoiden seurannassa ja sen tiedettiin olevan 16-vuotias. Ilmeisesti jään puutteessa tämä yksilö ei päässyt siirtymään saalistusalueille. Kuolema uutisoitiin siten, että ilmastonmuutos tappoi tämän jääkarhun. Ilman ruumiinavausta ihan näin pitkälle vietyä johtopäätöstä ei voi suoraan tehdä, vaikka ulkoista muuta kuolinsyytä ei paikalla havaittukaan. Välillisesti ilmastonmuutos oli perimmäinen syy.

Vaikuttaako kaikki tämä tieto ja havainnot Arktiksen hätätilasta meihin millään tavalla? Me päätämme sen mikä Arktiksen ja sen upeiden lajien tulevaisuus on. Annammeko öljy-yhtiöiden pilata kalavedet ja rannat alueen lukuisilta alkuperäiskansoilta?

Kun oikeusistuin antaa öljynporauksen edetä puutteellisin öljyntorjuntavarustein ja -suunnitelmin on kehitys menossa aivan väärään suuntaan. Meillä on edessämme ennemmin tai myöhemmin Meksikonlahden Deepwater Horizonin kaltainen onnettomuus. Piittaamattomuus öljyriskeistä kuvastaa sitä, että Arktiksen suojelu ei ole rantavaltioiden asialistan kärkipäässä. Kaikki tutkimustieto kertoo miten tukala tilanne lajistolla on lämpenemisen ja jään sulamisen takia, siihen ei tarvittaisi öljykatastrofia enää. Arktis on suojeltava meidän öljyriippuvuudeltamme!

Meidän on pidettävä Shell poissa Arktikselta. Shell rikkoi kalustonsa Alaskassa viime vuonna kuten monet muistavat. Nyt se on aloittanut öljynetsinnän Gazpromin kanssa yhteisyrityksessä Venäjän Jäämerellä. Eivätkä nämä ole edes ainoat yhtiöt jotka haluavat hyödyntää Venäjän heikkoa lainsäädäntöä ja valvontaa syrjäisillä merillä.

Greenpeace ei lopeta tätä kampanjaa ennen kuin Shell on pysyvästi pois Arktikselta ja Jäämeren suojelu on edennyt. Ja siinä tarvitsemme sinun ja jokaisen ystäväsi ja sukulaisesi apua, kaikissa maailman maissa. Liity meihin, suojellaan Arktis!

MATTI IKONEN

PS. Greenpeace ei ota rahaa valtioilta tai yrityksiltä. Tue toimintaamme jos kannatat sitä.

PS2. Tule mukaan vuoden suurimpaan tapahtumaan Arktiksen puolesta.