Blogi on julkaistu myös Huffington Post -lehdessä 28. helmikuuta 2013.

Shellin öljynporauslautta Kulluk ajautui maihin viime vuoden lopussa Alaskassa.

Viime yönä tapahtui jotain odottamatonta: yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä - Shell - teki merkittävän päätöksen ja vetäytyi Arktikselta käytännössä tunnustaen, ettei öljynporaaminen siellä voi olla turvallista. Tämä päätös tarkoittaa vuoden mittaista helpotusta arktisen alueen ihmisille ja eläimille.

Shell, jolla on hyvin tahrainen historia ihmisoikeus- ja ympäristöasioissa, on lykännyt suunnitelmiaan porata öljyä tänä kesänä Alaskassa. Se on sopiva loppu vuoden mittaiselle virheiden täyttämälle tragikomedialle. Vuosi alkoi ylpeyden ja uhmakkuuden täytteisenä ja loppui onnettomuuksien sarjaan sekä suoranaiseen turvallisuusmääräysten rikkomiseen, mikä todisti ettei yrityksellä ole valmiuksia porata öljyä Arktiksella. Kenelläkään ei ole tai tule ikinä olemaan valmiuksia siihen, sillä riskit ovat aivan liian suuret.

Presidentti Obama epäili tätä jo viime kuussa määrätessään liittovaltion tutkimuksen Shellin arktisesta öljynporaussuunnitelmasta. Yhdysvaltain rannikkovartiosto vahvisti pelkomme viime viikolla listaamalla 16 turvallisuusmääräysten rikkomusta Shellin öljynporauslautalla, joka ajautui maihin viime vuoden lopulla Alaskassa. Nyt presidentti Obamalla on velvollisuus tehdä Shellin väliaikaisesta päätöksestä pysyvä.

Miljoonat Arktiksen puolustajat ovat vaatineet Shelliä perääntymään ja jättämään Arktiksen rauhaan. Miljoonat ovat vaatineet kansainvälisen suojelualueen perustamista pohjoisnavan ympärillä olevalle merialueelle. Suurista lupauksistaan huolimatta Shell saattoi Arktiksen alttiiksi suurelle riskille joka päivä alueella toimiessaan.

Joutuessaan kasvotusten Yhdysvaltain sisäasiainministeriön tutkimuksen nolon tuloksen kanssa ja todetessaan että he eivät voisi korjata vuokraamiaan rikkinäisiä öljynporauslauttoja ajoissa, Shellin johto teki sen mitä tehtävissä oli: heitti hanskat tiskiin ennen kuin se tehtäisiin heidän puolestaan.

Mitä tämä sitten tarkoittaa Arktiksen kannalta? Se tarkoittaa, että alkuperäiskansat voivat vielä vuoden ajan kalastaa, metsästää ja elää rauhassa omalla maallaan ilman lähestyvän katastrofin pelkoa. Sarvivalaat voivat vielä vuoden verran uida vapaina puhtaassa vedessä. Jääkarhut voivat vielä vuoden vaeltaa vapaasti pentujensa kanssa.

Arktis tarvitsee nyt pysyvää suojelua.

Se tarkoittaa myös sitä, että meillä on vuosi lisää aikaa kasvattaa joukkoamme, vahvistaa rivejämme ja muuttaa Shellin tauko pysyväksi öljynporauskielloksi Arktiksella.

Meillä on vielä vuosi aikaa kasvattaa painetta saadaksemme aikaan maailmanlaajuisen sopimuksen Arktiksen suojelemiseksi. Tarvitsemme öljynporausta ja teollista kalastusta koskevan kiellon, joka kestää enemmän kuin vain vuoden ja koskee useampia kuin vain yhtä yritystä.

Shell ei nimittäin ole ainoa yritys, jonka silmät ovat kääntyneet Arktista kohti.

Statoil on kiinnostunut koko arktisesta alueesta, aina Alaskasta Grönlantiin ja Norjaan saakka. Se on triplannut tutkimus- ja kehitysbudjettinsa ja suunnittelee poraavansa öljyä pohjoisempana, kuin yksikään toinen yritys on koskaan porannut. Venäjän Gazprom haluaa tuottaa ensimmäisenä öljyä arktisilla merialueilla, mutta sen raihnainen öljynporauslautta ja käyttökelvoton öljyntorjuntasuunnitelma ovat selviä merkkejä siitä, kuinka holtittomia sen kunnianhimoiset suunnitelmat ovat. Rosneft avaa valtavia alueita kaukaisella Karanmerellä yhdessä Exxonin kanssa osana viidensadan miljardin dollarin panostustaan arktiseen öljyyn. Öljynporaus saattaa alkaa ensi vuonna. ConocoPhilips on juuri esittänyt Yhdysvaltain hallitukselle suunnitelmansa porata öljyä Chukchin merellä Alaskan laitamilla vuonna 2014. Lisäksi kanadalaisella energiajätillä Huskylla on tassunsa pelissä joka puolella Baffininlahtea Grönlannissa, jossa poraus saattaa alkaa jo myöhemmin tänä vuonna.

Toukokuussa 2014 Greenpeace julkaisi Out in the Cold -raportin, joka analysoi Shellin - ja sitä kautta sen sijoittajien - kohtaamia taloudellisia riskejä arktiseen öljynporaukseen liittyen. Riskejä on melkein liikaa laskettavaksi; niiden joukkoon mahtuu niin kysymyksiä arktisten projektien taloudelliseen kannattavuuteen liittyen kuin riittämättömiä öljyntorjuntasuunnitelmia. Yksikään Arktikselle pyrkivistä yrityksistä ei ole todistanut kykenevänsä siivoamaan mahdollista öljyvuotoa petollisilla arktisilla vesillä.

Shellin katastrofaalinen kesä Chukchin merellä todisti kaikkien näiden riskien olevan todellisia uhkia Shelliin sijoittaneille - viisi miljardia dollaria tuhlattu ja merkittäviä uusia kustannuksia aiheutettu vuoden 2013 aikana, eikä tuloja näkyvissä.

Taistelu ei ole ohi, eikä meidän pidä lopettaa tähän. Ensi kuussa ryhmä Arktiksen alkuperäiskansojen edustajia, julkisuuden henkilöitä, Greenpeacen aktivisteja ja oppaita aloittaa matkan koskemattoman Arktiksen läpi. He vievät pohjoisnavalle Flag for the Future -lipun, jonka maailman nuoriso on suunnitellut alleviivatakseen, että Arktis kuuluu meille kaikille - ei yhdelle maalle tai yritykselle.

Huokaiskaa siis helpotuksesta, nauttikaa tästä hetkestä ja naurahtakaa vaikka Shellille päin naamaa. Mutta sen jälkeen ryhtykää tuumasta toimeen ja liittykää joukkoihimme. Tulemme puolustamaan Arktista yhdessä vaatien oikeutta ilmastolle, vaaliaksemme rauhaa ja edistääksemme muutosta. Liity meihin.