Julkaisimme eilen järkyttävää kuvamateriaalia (video alla), jota olimme saaneet eräältä helikopterilentäjältä. Hän lähestyi meitä tarjoten kuvia, jotka oli otettu kalastusaluksella Tyynellämerellä. Helikoptereita käytetään usein, kun halutaan etsiä kaupallisiin tarkoituksiin trooppisia tonnikaloja, kuten kultaevätonnikalaa ja boniittia. Helikoptereita käytetään nykyisin myös tarkistamaan laitteita, jotka kelluvat meressä tonnikalojen houkuttelemiseksi (Fishing aggregate devices, FAD, suom. kalojen pyydykset).

 

Ongelmana on, että FAD-laitteilla pyydetään suurien tonnikalamäärien lisäksi myös muita mereneläviä, kuten haita, rauskuja ja kilpikonnia. Kollegani Sari kertoo blogissaan, että FAD-kalastus on laajalle levinnyt tekniikka ja sitä tapahtuu myös trooppisella Atlantin valtamerellä. 90 % boniiteista, joita eurooppalaiset alukset nostavat Atlantista, pyydetään FAD-laitteita käyttäen.

Mikä on FAD?

 

Saamamme video oli hyvin ajankohtainen, sillä osallistun parhaillaan Istanbulissa ICCATin kokoukseen, jossa keskustellaan Atlantin tonnikalojen tilanteesta.

Uusista toimenpiteistä sinievätonnikalan suhteen ei tällä kertaa keskustella, mutta yksi tärkeimmistä aiheista tänä vuonna on trooppisten tonnikalojen tilanne ja niiden suojeleminen FAD-laitteiden vaikutuksilta. Kokouksen loppuessa alkaa vaikuttaa siltä, että kalastusta harjoittavat valtiot ovat jälleen epäonnistuneet merien suojelussa.

Nyt kun FAD-laitteiden vaikutukset on dokumentoitu, luulisi, että niiden käyttö kiellettäisiin tai että käyttöä ainakin voimakkaasti rajoitettaisiin. Mutta itseasiassa niiden käyttö on kasvussa. FAD-kalastuksen yleistyminen on jälleen yksi esimerkki siitä, miten teollisuus toimii maksimoidessaan lyhyellä aikavälillä voittonsa piittaamatta meren ekosysteemille aiheutuvista haitoista. Ja hallitukset eivät ole näkevinäänkään tätä.

Valmistautuessani tähän kokoukseen tutkin ICCATin aikaisempia trooppiseen kalastukseen liittyviä ohjeistuksia ja löysin ICCATin suosituksen vuodelta 1995, missä se kehottaa tieteellistä toimikuntaansa laatimaan täsmälliset ehdotukset FAD-laitteiden käytön sääntelyyn sekä määrittelemään toimenpiteet, joilla rajoitetaan alimittaisten kalojen kalastusta päiväntasaajalla. 16 vuotta myöhemmin (!) mitään ei ole tapahtunut ja ICCATin tieteellinen toimikunta toteaa raportissaan, että FAD-kalastus on itseasiassa lisääntynyt viime vuosina.

Päinvastoin siis, mitä enemmän tiedetään FAD-kalastuksesta, sitä vähemmän hallitukset ovat olleet myöntyväisiä suojautumaan tämän kestämättömän tekniikan haittavaikutuksilta.

Kahdessa alla olevassa kartassa esitetään alueet, jotka rajattiin FAD-kalastukselta vuosina 1998 ja 2004.

FAD-kalastukselta suojellut alueet 1998

FAD-kalastukselta suojellut alueet 2004

Kolmannessa kartassa esitetään alue, mikä on harkinnassa tänä vuonna. On tyrmistyttävää, että ICCAT esittää suojeltavaksi pienemmän alueen tonnikalakantaa vuonna 2011 kuin mitä se ehdotti 13 vuotta sitten.

Alkuperäinen teksti 18.11.2011 Sebastian Losada, käännös Kirsi Koskelin

 


Vaadi mertensuojelualueita. Vetoumuksessa jo yli 50 000 nimeä.