Uusiutuvan energian investoinnit tuovat puhdasta, kotimaista energiaa ja työpaikkoja.

Ministeri Jan Vapaavuori on päättänyt sulkea silmänsä ja korvansa maailman muutoksilta ja viedä härkäpäisesti eteenpäin Fennovoiman ydinvoimalan luvittamista, vaikka hallitusohjelmassa on sitouduttu päinvastaiseen, ja  Fennovoiman ydinvoimalasta on hankkeen kuluessa tullut enenevässä määrin venäläinen.

Tässä viisi syytä, miksi hallituksen ja eduskunnan ei tule hyväksyä ”päivitettyä” periaatepäätöstä:

1) Kyseessä on täysin eri hanke, kuin mistä eduskunta aikanaan päätti antaessaan luvan Fennovoimalle. Lupaa ei voida käsitellä edes osittain samalta pohjalta. Reaktorityyppi ja laitoksen koko ovat muuttuneet. Saksalaisen EONin vetäydyttyä omistuspohja on nyt sidottu suurelta osin Venäjän valtioon, jonka osuus voi helposti kasvaa vielä yli puolen, jos yksikin suomalaisista omistajista perääntyy tai menee konkurssiin.

2) Eduskunta nosti luvan edellisessä käsittelyssä tärkeäksi aspektiksi nimenomaan irtautumisen Venäjä-riippuvuudesta. Tästä näkökulmasta on absurdia, että suomalaisten omistaman ja rakentaman voimalan muuttamista venäläisten omistamaksi, rakentamaksi ja operoimaksi voimalaksi kutsutaan luvan päivittämiseksi.  Venäjän halu ja kyky käyttää energiaa geopoliittisena aseena on selvää. Ranskalainen Arevakin on saanut TVO:n polvilleen vierittämällä voimalarakentamisen viivästyksen kustannuksia suomalaisten niskaan. Mihin Venäjä olisi valmis? Venäjälle olisi luontevaa tulkita esimerkiksi suomalaisten säteilyturvaviranomaisten tarkastukset tai määräykset omien intressiensä vastaisena, Suomen provokaationa.

3) Ydinvoima on sietämättömän kallista. Jo Olkiluoto 3:sta päätettäessä kriitikot osoittivat, että laitos tulee olemaan tuplasti kalliimpi kuin puhuttiin ja rakentaminen hitaampaa. Kaikki nuo uhkakuvat ovat toteutuneet, ja tilanne on jopa huonompi. Vuonna 2001 OL3:n hinnaksi arviointiin 2,5 miljardia ja laitoksen piti olla valmis 2009. Nyt hinta on paisunut jo yli 8 miljardin eivätkä Areva ja TVO uskalla edes arvioida valmistumisajankohtaa.  Areva karhuaa ylimääräisiä kustannuksia nyt tilaajalta TVO:lta. Samat riskit liittyvät myös Rosatom-Fennovoima –hankkeeseen.

4) Jäteongelma on ratkaisematta ja polttoaineen hankinta Venäjän varassa. Rosatomin laitokselle kaavailemaa polttoainetta saa ostettua käytännössä vain Rosatomilta, mikä tarjoaa Venäjälle ja Rosatomille mahdollisuuden kontrolloida laitoksen pyörimistä lähes täysin.  Polttoainetta tuotetaan Tseljabinskissä yhdellä maailman saastuneimmista alueista.  Fennovoima ei ole päässyt osakkaaksi Posivan ydinjätteiden loppusijoitussuunnitelmiin. Toisaalta Suomen ydinenergialaki ei salli ydinjätteen viemistä ulkomaille, vaikka omistaja, tässä tapauksessa Rosatom, pitäisi ydinjätettä raaka-aineena. Miten Rosatom aikoo ratkaista tämän?

5)  Ydinvoima hidastaa uusiutuvan energian käyttöönottoa. Uusiutuva energia on puhdas, turvallinen, kestävä, kotimaisesti saatavilla oleva ja eniten suomalaisia työllistävä energiamuoto. Verrattuna Olkiluodon hankkeeseen uusiutuvat ovat suorastaan edullisia. Suomessa on erinomainen potentiaali tuulivoiman, aurinkosähkön ja biomassan kestävään käyttöön. Uusiutuvan energian kapasiteettia on nopeampi rakentaa kuin uutta ydinvoimaa. Sitä ei vain rakenneta.

Venäjän valtion massiivisesti tukemaa ydinvoimaa rakentamalla varmistamme, että uusiutuva energia ei edelleenkään pääse kasvamaan. Uusiutuvan energian käyttö vallitsevana energiamuotona on täysin mahdollista ja monet Euroopan maat, kuten Saksa, Espanja ja Tanska, ovat jo tällä tiellä. Ydinvoiman kanssa se sopii kuitenkin huonosti samaan verkkoon. Suomen on jo aika irtautua 1970-luvun energiapolitiikasta ja liittyä kestävää, hajautettua ja modernia energiapolitiikkaa ajavien maiden joukkoon.

-> Lue myös Greenpeacen briiffi Rosatomista ja sen linkeistä Putinin hallintoon.

SINI HARKKI