Saamelaisnuorten ja Greenpeacen yhteinen ympäristötaideteos

YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut toimenpidekiellon Nellimin porojen suojaksi. Ivalon paliskunta uhkasi pakkoteurastaa kaikki Nellimin tokkakunnan porot, mikä olisi johtanut alueen poronhoitajien saamelaisen kulttuuriperinteen mukaisen elinkeinon tuhoutumiseen. Ihmisoikeuskomitea on onneksi ymmärtänyt, että Ivalon paliskunnan päätös loukkaa poronhoitajien ihmisoikeuksia.

Elokuussa 2009 Metsähallitus ja Nellimin poronhoitajat sopivat alueen tärkeimpien metsien säästämisestä 20 vuodeksi. Sopimus on kuitenkin sidottu siihen, että sopimuksen allekirjoittaneet poromiehet jatkavat poronhoitoa. Ivalon paliskunnassa metsäsopimuksesta ei koskaan pidetty. Ilmeisesti tämän vuoksi nellimiläisiä vaadittiin teurastamaan kohtuuton määrän poroja.

Ivalon paliskunta vaatii, että kaikki poronhoitajat teurastavat saman osuuden porokarjastaan. Nellimissä poronhoito toimii kuitenkin edelleen pitkälti perinteisen saamelaisen mallin mukaan ja porot laiduntavat metsissä eivätkä elä heinällä.
Tästä johtuen vasoja jää eloon huomattavasti vähemmän kuin muualla paliskunnassa, jossa poroja ruokitaan enemmän. Jos nellimiläiset teurastavat poroja samassa osuudessa kuin muut, he joutuvat tappamaan vasojen lisäksi kaikki vaatimet ja poronhoidolta murtuu pohja.

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt järjestelmää tasapuolisena. Itse asiassa se kuitenkin syrjii saamelaista perinteistä poronhoitoa, jonka vasatuotanto on erilaista.

Myös Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vaati pakkoteurastusten pysäyttämistä. Neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöelin.

”Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten lopettavan Nellimin poronhoitajien ja heidän perheittensä mahdollisuuden harjoittaa saamelaista kulttuuriaan.”

Toimenpidekielto voi olla vain väliaikainen ratkaisu. Nyt tarvitaan pysyvä poliittinen ratkaisu, joka mahdollistaa poronhoidon jatkumisen Nellimissä.