Suomi julkaisi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelman – Nyt tarvitaan päättäväisiä toimia Arktiksen suojelun puolesta

Lehdistötiedote - toukokuu 5, 2017
Ulkoministeriö julkaisi tänään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelman[1]. Sen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet ohjaavat neuvoston työtä. Painopistealueita ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus. Greenpeacen mukaan ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun korostaminen on tärkeää – haasteena on edetä puheista käytäntöön. Suomen onnistuminen puheenjohtajana mitataan sillä, mitä käytännön tuloksia näillä alueilla saavutetaan.

The Arctic Sunrise photographed from the air, amongst small broken floes of sea ice. The ship was at 80 degrees north, in the Fram Strait, not far from the north west coast of Svalbard.

“Onnistuminen ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ratkaisee arktisen alueen tulevaisuuden. On tärkeää, että Suomi korostaa ilmastotoimia ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa Arktisen neuvoston puheenjohtajuusohjelmassaan” sanoo Greenpeacen Arktis-vastaava Laura Meller.

“Vielä yksikään arktinen hallitus ei ole sanonut ääneen, mitä vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttäminen käytännössä tarkoittaa: arktisen öljyn jättämistä merenpohjaan. Arktisen öljynporauksen pysäyttäminen jää yhä meidän tavallisten ihmisten tehtäväksi”, Meller jatkaa.

Greenpeace ja norjalainen Natur og Ungdom ovat nostaneet kanteen Norjan hallitusta vastaan uusien öljyalueiden avaamisesta arktiselle Barentsinmerelle. Alkuperäiskansa- ja ympäristöjärjestöjen koalitio, jossa myös Greenpeace on mukana, haastaa oikeusteitse myös Yhdysvaltain presidentti Trumpin yritykset perua edeltäjänsä edistysaskelet arktisten merten sulkemiseksi öljynporaukselta.

Puheenjohtajuusohjelman mukaan merten ja rannikoiden ekosysteemien suojelu on merkittävä haaste jäsenmaille. Suomen mukaan YK:n biodiversiteettiä koskevien Aichi-tavoitteiden tulisi ohjata Arktisen neuvoston työtä. Näihin tavoitteisiin sisältyy, että vähintään 10 % meri- ja rannikkoalueista rauhoitetaan suojelualueiksi vuoteen 2020 mennessä – mutta tähän mennessä Pohjoisesta jäämerestä on suojeltu häviävän pieni osa.

“Suomen haaste puheenjohtajana on saada aikaan käytännön edistystä Pohjoisen jäämeren suojelussa. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN:n mukaan vähintään 30 prosenttia maailman meristä pitäisi suojella vuoteen 2030 mennessä, jotta merten ekosysteemit säilyvät terveinä” Meller sanoo.

Arktisen alueen suojelulla on Suomessa ihmisten vahva tuki: mielipidekyselyn mukaan [2] neljä viidestä haluaa, että hallitus ajaa mertensuojelualueita Pohjoiselle jäämerelle. Vetoomuksen Arktiksen suojelun puolesta on Suomessa allekirjoittanut yli 80 000 ihmistä. 

 

Lisätietoja

Laura Meller, Arktis-vastaava (FT), p. +35840 180 3322

Saara Shikeben, tiedottaja, p. +35850 3712298

[1] Yhteisiä ratkaisuja etsimässä - Suomi painottaa arktista osaamistaan puheenjohtajuuskaudellaan Arktisessa neuvostossa 

[2] Taloustutkimus: Neljä viidestä suomalaisesta suojelisi Arktiksen