Tuulivoimaloiden turbiineita Porin edustalla Reposaaressa. Suomen tuulivoimakapasiteetti vuonna 2006 oli 0,086GW, eli 0,2 % sähkönkulutuksesta. Tuulivoimalla voitaisiin tuottaa useita kymmeniä prosentteja Suomen energiatarpeesta. Käyttöönottoa on kuitenkin hidastanut muita EU-maita tehottomampi tukijärjestelmä.
- EK on tekemässä elinkeinoelämästä ja Suomesta ehdoin tahdoin
ilmastonmuutoksen torjumisen häviäjää, vaikka Suomella olisi
mahdollisuus kääntää edessä joka tapauksessa olevat muutokset
voitoksi. Sitä vaihtoehtoa, että ilmastonmuutosta ei edes yritetä
torjua, meillä ei ole. EK:n mielestä saastuttaa pitäisi saada
kuitenkin vanhaan malliin ilman seurauksia, sanoo Greenpeacen
ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
- EK:n arvio ei heijasta todellisuutta. Laskelmat perustuvat
oletuksiin, joiden mukaan kukaan muu ei tee mitään vuoteen 2020
mennessä, fossiilisten polttoaineiden merkitys sähköntuotannossa
säilyy nykyisellään, eikä yrityksillä ole mahdollisuuksia vähentää
päästöjään, vaan saastuttamista jatketaan ostamalla kallistuvia
päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen
oletetaan häviävän mustaan aukkoon, vaikka todellisuudessa niitä
aiotaan kohdentaa päästöjen vähentämiseen, mikä taas alentaa
yritysten kustannuksia, toteaa Kosonen.
Ilmastopolitiikkaa käsitellään korkeimmilla mahdollisilla
kansainvälisen politiikan ja talouden foorumeilla. Neuvottelut
mittavista päästövähennyksistä ovat käynnissä kaikkien tärkeiden
päästäjämaiden kesken, ja kansainvälinen sopimus on määrä solmia
Kööpenhaminassa ensi vuonna. Yhdysvalloissa kaikki kolme
presidenttiehdokasta sekä kasvava joukko suuryrityksiä kannattaa
mittavia päästörajoituksia ja päästökauppaa, joten myös Yhdysvallat
on tulossa mukaan. Silti EK:n ainoa oletus on edelleen se, että
ilmastonmuutosta ei torjuta, eikä kukaan edes yritä tehdä mitään
Suomessa tai EU:n ulkopuolella.
Metsäntutkimuslaitos arvioi jo kaksi vuotta sitten, että
metsäteollisuuden nykytuotteissa on saavutettu tuotannon kasvun
rajat, ja metsäalan lähitulevaisuuden suurimmat mahdollisuudet
liiketoiminnan laajentamiseen, uusiin työpaikkoihin, teknologian
vientiin ja metsävarojen käyttöön liittyvät bioenergian ja
biojalosteiden tuotannon lisäämiseen.(1)
- EU:n energiapaketti pitäisi nähdä metsä- ja
metalliteollisuudelle tärkeänä mahdollisuutena, sillä se luo
valtavan ja pitkälle ennakoitavan kysynnän mm. energiatehokkaille
teollisuuden moottoreille, bioenergialle, kestävästi tuotetuille
liikenteen biopolttoaineille, tuulivoimalle ja muulle
ympäristöteknologialle, jossa Suomessa on osaamista. Näitä hyötyjä
EK:n arviossa ei ole huomioitu.
Other contacts:
Lisätiedot: Kaisa Kosonen, ilmastokampanjavastaava, Greenpeace, p. 050 368 8488
Juha Aromaa, tiedotuspäällikkö, Greenpeace, p. 050 369 6202
Notes:
(1) Uusivuori, J. (toim.). Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26. 2006. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp026.htm