Neste Oilin palmuöljyntoimittaja IOI Groupin konsessioaluetta Keski-Kalimantanilla syksyllä 2007. Avohakattua sademetsää ja istutettuja öljypalmuja
Tarkennetut kriteerit, jotka Euroopan komissio julkisti tänään,
eivät ole riittäviä:
- Aiemmin esillä ollut porsaanreikä, joka olisi sallinut
koskemattomien sademetsien muuttamisen öljypalmuplantaaseiksi, on
nyt tukittu. Kriteerit sallivat kuitenkin edelleen joidenkin
metsien muuttamisen plantaaseiksi.
- Vuodesta 2008 toimineiden tuotantolaitosten päästöjä ei
vuoteen 2013 asti tarvitse sisällyttää biopolttoaineiden
hiilijalanjälkilaskelmiin.
- Vaikka turvemaat ovat kriittisen tärkeitä päästöjen kannalta,
on epävarmaa, kuinka ehdotetut turvemaita turvaavat toimet toimivat
ja kuinka niitä valvotaan [1].
"Pahimmillaan biopolttoaineet kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja
johtavat sademetsien tuhoutumiseen. Nykyisillä suunnitelmilla
eurooppalaiset, jotka haluaisivat pienentää hiilijalanjälkeään,
voivat tosiasiassa pahentaa ongelmaa käyttämällä biopolttoaineita.
Yksi pahimmista esimerkeistä on palmuöljypohjainen diesel", sanoo
Greenpeacen EU-toimiston metsäjohtaja Sebastien Risso.
Pahin puute on, että komissio ei päätöksessään edelleenkään
puutu biopolttoaineiden aiheuttamiin epäsuoriin vaikutuksiin
maankäytössä [2]. OECD, YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Euroopan
komission yhteinen tutkimuskeskus sekä lukuisat muut tutkimukset
ovat nostaneet ongelman esille biopolttoaineiden merkittävimpänä
vaikutuksena [3]. Kun biopolttoaineiden tuotanto ajaa maataloutta
uusille alueille, maankäytön muutokset hävittävät luonnon
monimuotoisuutta ja lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuorien
vaikutusten takia monet biopolttoaineet aiheuttavat jopa enemmän
kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet. Tavoite
uusiutuvan energian lisäämiseksi voi siis toimia päästöjä
kasvattavasti, ellei biopolttoaineiden kaikkia vaikutuksia oteta
huomioon.
"Suomella on erityisen suuri vastuu biopolttoaineiden käytössä.
Palmuöljydieseliä valmistavasta valtionyhtiö Neste Oilista on
tulossa 2,5 miljoonan tonnin vuosikulutuksellaan maailman suurin
palmuöljyn käyttäjä. Yksistään Neste Oilin palmuöljyn tarpeen
tyydyttäminen vaatii noin 700 000 hehtaaria plantaaseja - yli
Uudenmaan kokoisen alueen. Tätä määrää palmuöljyä ei pysytä
tuottamaan ilman, että Kaakkois-Aasiassa kaadetaan lisää
sademetsää", sanoo Greenpeacen metsävastaava Sini Harkki.
Jos koko EU:n uusiutuvan energian tavoite liikenteelle (kymmenen
prosenttia) täytettäisiin yleisimmistä kasviöljyistä tehdyillä
biopolttoaineilla, tähän arvittaisiin viidennes maailman soija-,
rapsi- ja palmuöljyn tuotannosta. Yhtälö on kestämätön, kun
kasviöljyjen tarve kasvaa myös ruoantuotannossa. Esimerkiksi
Indonesiassa palmuöljyn tuotanto on jo nyt merkittävin syy maan
ennätysnopealle sademetsien hävittämiselle.
Jäsenvaltiot kertovat komissiolle kesäkuun loppuun mennessä,
kuinka ne aikovat saavuttaa liikenteen uusiutuvan energian
tavoitteen. Jotta vältetään aiheuttamasta enemmän haittaa kuin
hyötyä, jäsenvaltioiden tulee varmistaa, etteivät ne tue
haitallisia biopolttoaineita.
Greenpeace vetoaa ministereihin sen varmistamiseksi, että Suomi
tukee taloudellisilla ohjauskeinoilla vain sellaisia
biopolttoaineita, jotka saavat aikaan korkeimmat mahdolliset
päästövähennykset eivätkä uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Tällaisia
ovat esimerkiksi jäteperäiset biopolttoaineet ja biokaasu.
Kansallisia suunnitelmia tehtäessä painopiste on asetettava
joukkoliikenteen ja sähköautojen käytön edistämiseen.
Tutkimuksia palmuöljyn haitoista biopolttoaineissa osoitteessa
http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/palmuoeljy/tutkimuksia-palmuoljysta
Viitteet:
[1] Indonesiassa, jossa palmuöljyteollisuus kasvaa nopeasti,
yksin turvemaiden raivaaminen ja polttaminen aiheuttaa 1,8
miljardin tonnin vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt. Tämä on neljä
prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Hooijer, A, M
Silvius, H Wösten, H and S Page (2006) PEAT-CO2, Assessment of CO2
emissions from drained peatlands in SE Asia, Delft Hydraulics
report Q3943 7, December 2006
www.wetlands.org/LinkClick.aspx?fileticket=NYQUDJl5zt8%3D&tabid=56
[2] Kun maatalousmaa otetaan biopolttoaineiden tuottamiseen,
paine kasvaa toisaalla kaataa metsää ruoan tuottamiseksi. Euroopan
biopolttoaineiden kysyntä voi johtaa valtavien metsäalueiden
menetykseen. Komission odotetaan loppuvuodesta päättävän, kuinka
epäsuorat maankäytön muutoksen vaikutukset otetaan huomioon.
[3] Katso esimerkiksi:
- Organisation for Economic Cooperation and Development /
Richard Doornbosch and Ronald Steenblik. "Biofuels: Is the Cure
Worse Than the Disease?" September 12, 2007
http://www.cfr.org/publication/14293/oecd.html
- United Nations Environment Programme (2009) Towards
sustainable production and use of resources: Assessing Biofuels.
http://www.unep.fr/scp/rpanel/Biofuels.htm
- European Commission Joint Research Centre (2008) Biofuels in
the European Context: Facts and Uncertainties.
http://ec.europa.eu/dgs/jrc/downloads/jrc_biofuels_report.pdf
Other contacts:
Sebastien Risso, Greenpeacen EU-toimiston metsävastaava, puhelin +32 2 274 1 901, +32 496 12 70 09
Sini Harkki, Greenpeacen metsävastaava, puhelin 050 582 1107
Juha Aromaa, Greenpeacen viestintäpäällikkö, puhelin 050 369 6202